Suomalaiset epäilevät julkisen terveydenhuollon romahtavan, mutta eivät suostu rahoittamaan sitä kireämmillä veroilla

Terveydenhuolto on toiseksi suurin menoerä julkisista menoista sosiaaliturvan jälkeen, 14 prosenttia kokonaismenoista [1], mutta tämä ei näytä riittävän asianmukaiseen hoitoon. Alle kolmasosa suomalaisista katsoo julkisen terveydenhuollon toimivan nykyisin Suomessa hyvin, ja enemmistö arvioi julkisen terveydenhuollon toimivan huonosti. [2]

Kevään 2025 Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan enemmistö suomalaisista arvioi terveydenhuollon kantokyvyn romahtamisen vähintään melko suureksi uhaksi. Niukka enemmistö arvioi tilanteen jopa niin vakavaksi, että Suomen julkinen terveydenhuolto romahtaa pian, jolloin moni kansalainen jää ilman tarvitsemaansa hoitoa. [3]

Laajasti jaetuista uhkakuvista huolimatta suomalaisten kukkaron nyörit ovat tiukalla julkisen terveydenhuollon tilan kohentamiseksi verovaroin. Suomalaisista 38 prosenttia olisi henkilökohtaisesti valmiita maksamaan valtiolle lisää veroja, mikäli hyvinvointialueet tarvitsevat lisää rahoitusta hyvän hoidon turvaamiseksi. Hieman useammalla (43 %) valmiutta veronkiristyksiin ei ole, ja viidennes (19 %) jää vaille kantaa (Kuvio 1).

Kuvio 1.

Henkilökohtainen valmius veronmaksun kasvattamiseen on selvästi poliittinen kysymys. Selvä enemmistö vasemmistopuolueiden, eli vasemmistoliiton, vihreiden ja SDP:n, kannattajista olisi henkilökohtaisesti valmis maksamaan valtiolle lisää veroja hyvän hoidon turvaamiseksi. RKP:n äänestäjistä valmiutta veronmaksun kasvattamiseen ilmaisee puolet, kun taas perussuomalaisten, kokoomuksen, kristillisdemokraattien ja keskustan äänestäjät kääntyvät lisäveronmaksun torjumisen kannalle.

Vasemmistopuolueiden äänestäjät suhtautuvat veroihin yleisesti ottaen muita myönteisemmin. Heidän joukossaan on paljon julkisen sektorin työntekijöitä, joille terveydenhuollon rahoituksella on henkilökohtaista merkitystä. Vasemmiston kannattajat olisivat muita suomalaisia halukkaampia antamaan esimerkiksi hyvinvointialueille verotusoikeuden. Toisaalta niin kutsuttu maakuntavero ei kerää taakseen enemmistöä yhdenkään puolueen kannattajista. [4]

Huolimatta yleisellä tasolla ilmaistusta valmiudesta veronkiristyksiin vasemmistopuolueiden äänestäjien enemmistö ei kuitenkaan käytännössä näe kiristämisen varaa yksittäisissä palkansaajien ja kuluttajien arkeen vaikuttavissa veroissa. [5]

Verotuksellakin on rajansa

Nihkeä suhtautuminen veronmaksun lisäämiseen on ymmärrettävää, sillä keskituloinen palkansaaja maksaa tänä vuonna tuloistaan ja kulutuksestaan enemmän veroa kuin kertaakaan viimeisten kymmenen vuoden aikana. [6] Kielteistä suhtautumista hyvinvointialueiden rahoittamiseen veronkiristyksillä selittääkin se, että moni suomalainen ajattelee maksavansa jo nyt niin paljon veroja, että summalla pitäisi saada riittävää hoitoa tarpeen tullen.

Halukkuus terveydenhuollon rahoittamiseen veronkiristyksillä ei ole sen suurempaa niillä, jotka tarvitsevat terveydenhuollon palveluita eniten. Päinvastoin, ne jotka eivät koe itseään lainkaan terveiksi, ovat muita haluttomampia maksamaan lisää veroja hyvinvointialueiden rahoittamiseksi (ks. Kuvio 1 edellä). Ilmiö ei selity tämän joukon pienituloisuudella, sillä pienituloiset suhtautuvat veronmaksun kasvattamiseen jopa hieman muita suopeammin.

On mahdollista, että eniten terveyspalveluita tarvitsevat suomalaiset eivät pidä lisärahan kaatamista nykyiseen järjestelmään järkevänä. Niistä, jotka eivät koe itseään lainkaan terveiksi, vain 19 prosenttia arvioi terveydenhuollon toimivan hyvin. Heistä lähes kolme neljästä (73 %) arvioi terveydenhuollon toimivan huonosti. [7]

Ymmärrettävästi muita vähemmän halukkuutta veronmaksun lisäämiseen löytyy niiltä suomalaisilta, jotka käyttävät pääosin yksityisiä terveyspalveluita (ks. Kuvio 1 edellä). He rahoittavat jo nyt julkista terveydenhuoltoa verojen muodossa muille ja lisäksi yksityistä terveydenhuoltoa pääosin omasta pussistaan itselleen.

Ikääntyvässä Suomessa palveluiden tarve kasvaa, mutta niiden rahoittamista ei voi laskea veroasteen kiristämisen varaan. Liian suuret julkiset menot saadaan kuriin vain vähentämällä niitä. Julkisen terveydenhuollon piiriin kuuluvat palvelut täytyy myös määritellä tarkemmin. [8] Suomalaisilla on oikeus tietää, mitä palveluita julkisen sektorin palveluvalikoimaan kuuluu, ja mitä ei.

Keskeinen ongelma on, että julkinen sektori tuottaa lähes aina vastaavat palvelut yksityistä sektoria tehottomammin, koska julkisella sektorilla ei ole samanlaisia kannustimia toimia tehokkaasti kuin yksityisellä sektorilla on.

Terveydenhuollon valinnanvapauden toteuttaminen ja yksityisten terveydenhoitopalveluiden tuominen kaikkien saataville on toimiva keino turvata julkisen terveydenhuollon kantokykyä, parantaa palveluiden laatua ja vähentää pitkällä aikavälillä kustannuksia niin, ettei veronkiristyksiä tarvita. Yksityisen sektorin toiminnassa yritysten ja ihmisten kannustimet tuottavuuden kehittämiseen ovat huomattavasti julkista sektoria parempia. [9]

Lähteet ja viitteet

[1] Veronmaksajat (2025). Julkiset menot, https://www.veronmaksajat.fi/tutkimus-ja-tilastot/suomen-verot-ja-menot/julkiset-menot/
[2] Haavisto, I. (2025). Hoito hukassa – Suomalaiset ovat tyytymättömiä terveydenhuollon tilaan, EVA Analyysi No 149, https://www.eva.fi/blog/2025/06/18/hoito-hukassa-suomalaiset-ovat-tyytymattomia-terveydenhuollon-tilaan/
[3] Metelinen, S. (2025). Sittenkin lintukoto – Suomalaisten arviot yhteiskuntaan vaikuttavista uhista lievenevät, EVA Analyysi N:o 148, https://www.eva.fi/blog/2025/05/27/sittenkin-lintukoto-suomalaisten-arviot-yhteiskuntaan-vaikuttavista-uhista-lievenevat/
[4] Kujanpää, E. (2025a). Suomalaiset eivät innostu hyvinvointialueiden rahoittamisesta veronkiristyksillä, https://www.eva.fi/blog/2025/04/01/suomalaiset-eivat-innostu-hyvinvointialueiden-rahoittamisesta-veronkiristyksilla/
[5] Poikkeus on alkoholivero, joka on ainoa verolaji, jonka kiristämistä enemmistö suomalaisista kannattaa. Vihreiden äänestäjien enemmistö kiristäisi lisäksi energia- ja polttoaineverotusta. SDP:n, vasemmistoliiton ja vihreiden kannattajat kiristäisivät mieluiten yritysten ja omistajien verotusta. Ks. Kujanpää, E. (2025b). Arvonlisäverotuksen kiristykset riittivät suomalaisille – perintöveroon toivotaan kevennystä, https://www.eva.fi/blog/2025/03/06/arvonlisaverotuksen-kiristykset-riittivat-suomalaisille-perintoveroon-toivotaan-kevennysta/
[6] Kujanpää, E. (2024). Suomalaisten verotus nousee ennätyskireälle tasolle, https://www.eva.fi/blog/2024/12/17/suomalaisten-verotus-nousee-ennatyskirealle-tasolle/
[7] Haavisto, I. (2025). Hoito hukassa – Suomalaiset ovat tyytymättömiä terveydenhuollon tilaan, EVA Analyysi No 149, https://www.eva.fi/blog/2025/06/18/hoito-hukassa-suomalaiset-ovat-tyytymattomia-terveydenhuollon-tilaan/.
[8] Yle (2024). Asiantuntijat sanovat suoraan, mistä julkisen terveydenhuollon palveluista pitää ehkä luopua: vastaa, mitä mieltä itse olet, https://yle.fi/a/74-20111199
[9] Ks. Kotamäki, M. (2025). Vanhusvalta – Ikääntyminen tappoi Suomen talouskasvun, EVA Raportti 2/2025, https://www.eva.fi/blog/2025/02/24/vanhusvalta-ikaantyminen-tappoi-suomen-talouskasvun/