Arvonlisäverotuksen kiristykset riittivät suomalaisille – perintöveroon toivotaan kevennystä

Ladattavat tiedostot

Kuvioliite

Lataa

Arvonlisäverojen lisäksi merkittäviä veronalennustoiveita kohdistuu edelleen perintöveroon, selviää syksyn 2024 Arvo- ja asennetutkimuksesta. EVA kysyi kymmenen eri verolajin osalta, tulisiko veroa korottaa, alentaa vai pitää nykyisellään. Suomalaisten veroasenteet ovat viime vuosikymmenen alusta lähtien pysyneet melko muuttumattomina. Alkoholiveron ohella kannatusta kiristyksille on lähinnä yritystoimintaan ja omistamiseen liittyvässä verotuksessa, mutta ei enemmistön tasolla. Veronkevennystoiveet kohdistuvat kulutukseen ja perintöön (Kuvio 1).

Kuvio 1.

Hallitus päätti korottaa yleistä arvonlisäkantaa syksystä 2024 alkaen aiemmasta 24 prosentista nykyiseen 25,5 prosenttiin. Myös alennettuja arvonlisäverokantoja korotettiin vuoden 2025 alusta lähtien. Sen sijaan ruoan arvonlisäveroon ei koskettu.

Veronkevennystoiveet kohdistuvat kulutukseen ja perintöön

Ruoan arvonlisävero onkin suomalaisten mielestä verokanta, jota ei pitäisi korottaa, vaan pikemmin alentaa. Enemmistö (57 %) suomalaisista alentaisi ruoan arvonlisäverotusta, ja vain ani harva (4 %) kiristäisi sitä (Kuvio 2). Reilu kolmasosa (37 %) pitäisi sen ennallaan (Kuvio 2).

Kuvio 2.

Alimmillaan ruoan arvonlisäverotukseen liittyvät veronkevennystoiveet kävivät keväällä 2024, kun Suomessa käytiin keskustelua julkisen talouden ankeasta tilasta. Nyt veronalennusvaateet ovat palautuneet lähestulkoon aiemmalle tasolleen.

Samansuuntainen, mutta suurempi muutos havaitaan asenteissa kulutuksen verotukseen ylipäänsä eli yleiseen arvonlisäverokantaan, jota alentaisi 39 prosenttia suomalaisista (Kuvio 3). Vain kymmenesosa (11 %) kiristäisi kulutuksen verotusta yleensä ja 45 prosenttia pitäisi sen ennallaan.

Kuvio 3.

Kevät 2024 näyttäytyy aikasarjassa hetkenä, jolloin suomalaisten mielipidesuunta arvonlisäveron muutoksiin oli poikkeuksellisen avoin. Valtiontalouden alijäämien kanssa painivat päättäjät hyödynsivät tilaisuuden korottamalla arvolisäverokantaa.

Muutoksen syksyllä 2024 kukkaroissaan tunteneiden suomalaisten reaktio korotukseen nähdään nyt arvonlisäveron alentamiseen kohdistuvien vaateiden selvänä voimistumisena. Vaikka uusi korkeampi verokanta hyväksytäänkin laajalti, on todennäköistä, että jatkossa arvonlisäveron kiristysaikeita ei katsottaisi hyvällä.

Myös kiinteistövero nousi vuonna 2024, kun maapohjien veronkiristykset astuivat voimaan. Kiinteistövero ei aiheuta yhtä suuria intohimoja kuin arvonlisävero, koska vain osa kansalaisista maksaa kiinteistöveronsa suoraan itse. Siitä huolimatta veromuutoksella näyttää olleen vaikutuksensa.

Kiinteistöveroa alentaisi 28 prosenttia suomalaisista, mutta puolet (49 %) pitäisi sen ennallaan (Kuvio 4). Vain 13 prosenttia kiristäisi verolajia.

Kuvio 4.

Kevääseen 2024 nähden kiinteistöveron veronkiristystoiveet ovat laantuneet ja veronkevennystoiveet hieman kasvaneet. Ensimmäisten korotettujen kiinteistöverolippujen saapuminen siis näyttää vaikuttaneen asenteisiin.

Moni toivoo tuntuvaa kevennystä perintöveroon

Kulutuksen verotuksen ohella vihatuimpia verotuksen muotoja suomalaisten keskuudessa on ollut kautta EVAn mittaushistorian perintö- ja lahjavero. Niin on nytkin.

Suomalaisten enemmistö (53 %) alentaisi perintö- ja lahjaveroa, ja heistä 35 prosenttia kannattaa tuntuvaa veronkevennystä (Kuvio 5). Perintö- ja lahjaveroa kiristäisi vain 13 prosenttia suomalaisista.

Kuvio 5.

Enemmistöt kaikkien hallituspuolueiden äänestäjistä sekä keskustan ja Liike Nytin äänestäjistä keventäisivät perintö- ja lahjaveroa (ks. Kuvioliite). Sen kiristystoiveet paikantuvat lähinnä vain vasemmistoliiton kannattajiin.

Aiemmin raportoitujen Arvo- ja asennetutkimuksen tulosten perusteella enemmistö suomalaisista suhtautuu myönteisesti perintöveron korvaamiseen luovutusvoittoverolla. Ehdotus saa tukea etenkin yrittäjiltä ja johtajilta. [1] Ruotsissa perintövero poistettiin jo parikymmentä vuotta sitten.

Ansiotulovero jakaa poliittisesti

Perintö- ja lahjaveron ja kulutusverojen ohella melko suuria veronalennustoiveita kohdistuu myös ansiotuloveroon, jonka progressio on Suomessa kansainvälisesti vertaillen kireää. Odotetusti suurimmat veronalennustoiveet ovatkin niillä, jotka maksavat veroa kireän progression mukaan.

Ansiotuloverotuksen keventämisen kannalla on 39 prosenttia suomalaisista, ja suunnilleen yhtä moni (38 %) pitäisi verotuksen nykytasollaan. Vain viidesosa (19 %) kiristäisi ansiotuloveroja (Kuvio 6).

Kuvio 6.

Huolimatta melko vähäisestä ansiotuloverojen kiristysvalmiudesta, asenteissa tapahtui muutos vuosi sitten keväällä, jolloin kiristysvalmius kohosi vajaan kymmenen prosentin osuudesta nykyiselle tasolleen, jolla se on jotakuinkin pysynyt syksyn mittauksessa. Tätä selittää se, että etenkin vasemmistopuolueiden ja vihreiden kannattajat tasapainottaisivat julkista taloutta mieluummin veronkiristyksillä kuin menojen leikkauksilla (ks. Kuvio 9 jäljempänä).

Progressio on Suomessa kansainvälisesti vertaillen kireää.

Kaikkia tuloveroja koskevissa muutostarpeissa kuilu hallituksen ja opposition puolueiden välillä repeää jyrkäksi. Opposition äänestäjät kannattavat veronkiristyksiä huomattavasti enemmän kuin hallituspuolueiden äänestäjät, kun taas toiveet veronkevennyksistä paikantuvat pääosin hallituspuolueiden äänestäjiin. Suurimpia näkemyserot ovat ansiotuloverotuksen kohdalla.

Hallituspuolueiden äänestäjistä 61 prosenttia keventäisi ansiotulojen verotusta, kun taas oppositiopuolueiden äänestäjistä veronkevennyksiä pitää tarpeellisina vain joka viides (ks. Kuvioliite).

Muista väestöryhmistä suurimmat ansiotuloverotuksen kevennystoiveet paikantuvat johtavassa asemassa oleviin (57 %) ja yrittäjiin (51 %). Tulosta selittää se, että näissä asemissa työskentelee usein hyvätuloisia henkilöitä, joilla lisätuloista yli puolet menee veroihin. Suomessa korkeat rajaveroasteet saattavat merkittävästi heikentää Suomen taloudellista toimeliaisuutta sekä julkisen talouden kestävyyttä. [2]

Kevään 2024 Arvo- ja asennetutkimuksessa 37 prosenttia yrittäjistä arvioi todennäköisesti tekevänsä nykyistä enemmän töitä, jos ansiotuloverotusta kevennettäisiin. Heistä 35 prosenttia hankkisi todennäköisesti myös lisäansioita työn oheen. [3]

Sen sijaan Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n ammattiliittoihin kuuluvat kannattavat työn verotuksen kiristämistä keskivertoa useammin (31 %), ja toivovat kevennystä työn verotukseen keskivertoa harvemmin (29 %). Näkemyksissä saattaa kuulua erityisesti niiden julkissektorin työntekijöiden ääni, joiden palkka maksetaan verovaroista[SM1] . SAK:n liittojen jäsenet hyväksyisivät keskimääräistä useammin myös kiristykset pääomatulojen ja yritysten tulojen verotukseen (ks. Kuvioliite).

Ansiotuloverojen jälkeen veronalennustoiveita kohdistuu jonkin verran edelleen energia- ja polttoaineverotukseen. Reilu kolmannes (35 %) alentaisi näitä veroja ja suunnilleen yhtä moni (34 %) pitäisi verotuksen tason nykyisellään (Kuvio 6). Neljännes (25 %) näkee energia- ja polttoaineveroissa korottamisen varaa (Kuvio 7).

Kuvio 7.

Energia- ja polttoaineverotusta kiristäisivät etenkin nuoremmat ikäluokat ja akateemisesti koulutetut. Suuremmissa kaupungeissa asuvat ovat pienemmillä paikkakunnilla asuvia selvästi valmiimpia energian ja polttoaineen verotuksen kiristämiseen (ks. Kuvioliite). Kysymys on vahvasti poliittinen etenkin vihreiden ja perussuomalaisten äänestäjien keskuudessa.

Vihreiden äänestäjistä kolme neljästä (74 %) korottaisi energiaverotusta ja vasemmistoliitonkin äänestäjistä puolet (49 %). Sen sijaan perussuomalaisten äänestäjistä veronkiristys ei maistuisi käytännössä kenellekään. Perussuomalaiset ovat ainoa poliittinen ryhmä, jonka enemmistö (62 %) asettuu energia- ja polttoaineverojen alentamisen kannalle. Muiden puolueiden äänestäjien keskuudessa näkemykset energia- ja polttoaineverotuksesta hajautuvat tasaisemmin siinä korottamisen varaa näkevien, keventämistä toivovien ja nykyisellään pitävien välillä.

Näkemykset kokonaisveroasteen tasosta hajautuvat

Verotusta koskevien näkemysten politisoitumisella on vaikutuksensa siihen, miten suomalaiset tarkastelevat verotuksen tasoa kokonaisuutena. Kevään 2024 Arvo- ja asennetutkimuksessa valmius kiristää useita eri veroja näytti kasvavan aiempaan nähden, mutta nyt monen verolajin kohdalla asenteet palautuvat piirun verran lähemmäs pidemmän aikavälin keskiarvojaan. Kuva tarkentuu, kun tarkastellaan suomalaisten asennoitumista kokonaisveroasteeseen eli yhteiskunnasta kerättäviin veroihin kokonaisuudessaan suhteessa talouden kokoon.

Suomalaiset jakautuvat kolmeen lähes tasavahvaan leiriin kokonaisveroasteen suhteen. Kolme kymmenestä (29 %) alentaisi kokonaisveroastetta ja käytännössä yhtä suuri osa (30 %) pitäisi sen ennallaan (Kuvio 8). Kolmannes (34 %) kiristäisi kokonaisveroastetta.

Kuvio 8.

Näkemykset kokonaisveroasteen kiristämisen tarpeesta ovat samalla, aikaisempaa korkeammalla tasolla kuin kevään 2024 mittauksessa. Tulos vastaa suomalaisten näkemystä julkisen talouden tasapainottamisen tarpeesta myös verotusta kiristämällä. [4]

Jo aiemmin raportoitujen EVAn syksyn 2024 Arvo- ja asennetutkimuksen tulosten mukaan suomalaisten enemmistö (62 %) katsoo, että julkisen talouden tasapainotustoimia pitää jatkaa tämän eduskuntavaalikauden aikana[SM1] . Puolet suomalaisista (50 %) on sitä mieltä, että julkista taloutta pitää tasapainottaa leikkaamalla lisää menoja. 38 prosenttia tasapainottaisi julkista taloutta myös verotusta kiristämällä (Kuvio 9). Veronkiristysten suosio on kasvanut selvästi syksyn 2022 edelliseen mittauskertaan nähden, ja näkemys painottuu opposition vasemmistopuolueiden kannattajiin (ks. Kuvioliite). [5]

Kuvio 9.

Omistamisen ja yrittämisen verotusta kiristettäisiin

Kun tarkastellaan, mitä verolajeja suomalaiset ovat laajimmin valmiita kiristämään, esiin nousevat haittaveroja edustavan alkoholiverotuksen ohella pääomaan ja yritystoimintaan liittyvät verot. Syynä tähän on yksinkertaisesti se, että ihmiset mieluiten keventäisivät niitä veroja, joita he itse maksavat ja olisivat valmiimpia kiristämään veroja, jotka eivät itseen kohdistu.

Yritysten tuloveroa eli yhteisöveroa kiristäisi 42 prosenttia suomalaisista. Kolmannes (32 %) pitäisi veron nykytasollaan, ja keventämisen puolelle kallistuu 17 prosenttia (Kuvio 10).

Kuvio 11.

Yhteisöveron kiristämistä pitää tarpeellisena nyt ennätyksellisen moni samalla, kun kevennystoiveet ovat vaimenneet kevään 2024 mittauksesta. Hallituksen kehysriihessä 2024 päättämä yhteisöveron kevennys suurille puhdasta siirtymää edistäviin investointeihin näyttää siten vastanneen aiempaan toiveeseen yhteisöveron keventämisestä.

Aktiivinen sijoitustoiminta osakkeisiin ja sijoitusrahastoihin vaikuttaa myös näkemykseen yhteisöveron muutostarpeesta. Säännöllisesti tai satunnaisesti sijoittamista harrastavat suomalaiset kiristäisivät yhteisöveroa keskivertoa harvemmin ja keventäisivät sitä keskimääräistä useammin (ks. Kuvioliite).

Puolet suomalaisista (50 %) kiristäisi pääomatulojen verotusta. Pääomatuloveron alentamisen kannalla on 15 prosenttia, ja 29 prosenttia jättäisi veron ennalleen (Kuvio 11).

[kuvio 11]

Alle 45-vuotiaista suomalaisista selvästi alle puolet kiristäisi pääomatuloveroa, kun taas yli 65-vuotiaista veronkiristystä kannattaa kaksi kolmasosaa (ks. Kuvioliite).  Tulosta selittää se, että nuorten aikuisten ja työikäisten keskuudessa sijoittaminen osakkeisiin ja sijoitusrahastoihin on yleisempää kuin ikääntyneempien ikäluokissa. [6]

Syksyn 2024 Arvo- ja asennetutkimuksen aiemmin julkaistuista verotusta ja sijoittamista koskevista tuloksista selviää, että näkemyksiin pääomatuloveron tasosta vaikuttaa merkittävästi se, sijoittaako henkilö itse aktiivisesti osakkeisiin ja sijoitusrahastoihin vai ei. Pääomatulojen verotusta kiristäisi selvä enemmistö niistä suomalaisista, jotka eivät sijoita, tai jotka eivät ole itse tehneet omistamiaan sijoituksia. Osakkeisiin ja sijoitusrahastoihin itse sijoittavista suomalaisista pääomatuloverotuksen kiristämisen hyväksyisi selvästi keskimääräistä harvempi, ja säännöllisesti sijoittavista lähes neljännes pikemmin keventäisi pääomatuloveroa (Kuvioliite).

Tuntuvimmin suomalaiset ovat valmiita kiristämään alkoholiverotusta, jossa enemmistö (62 %) näkee kiristämisen varaa, ja vajaa neljännes (23 %) pitäisi veron ennallaan (Kuvio 12). Veroa keventäisi vain harva (12 %).

Kuvio 12.

Alkoholivero on haittavero. Sillä voidaan ajatella kompensoitavan alkoholin kulutuksen haittoja, mikä lisää veron yleistä hyväksyttävyyttä. Vaikka yleensä sukupuolten välillä ei ole merkittäviä näkemyseroja verokysymyksissä, naiset (71 %) korottaisivat alkoholiveroa selvästi useammin kuin miehet (54 %) (ks. Kuvioliite).

Lähteet ja viitteet

[1] Kujanpää, E. (2025b). Suomalaisten enemmistö puoltaa perintöveron korvaamista luovutusvoittoverolla. https://www.eva.fi/blog/2025/02/18/suomalaisten-enemmisto-puoltaa-perintoveron-korvaamista-luovutusvoittoverolla/
[2] Kuusi, T., Kirkko-Jaakkola, M. ja Kotamäki, M. (2025). Talous takalukossa. Suomen korkeiden rajaverojen ongelma. Etla Raportti 158. https://www.etla.fi/ajankohtaista/korkeat-rajaveroasteet-heikentavat-suomen-talouskasvua-ja-julkista-taloutta-keventaminen-voisi-pitkalla-aikavalilla-lisata-julkisia-tuloja/
[3] Kujanpää, E. (2024). Ansiotuloverotuksen keventäminen innostaisi keskiluokkaa säästämään – neljännes suomalaisista kasvattaisi myös työpanostaan. https://www.eva.fi/blog/2024/06/19/ansiotuloverotuksen-keventaminen-innostaisi-keskiluokkaa-saastamaan-neljannes-suomalaisista-kasvattaisi-myos-tyopanostaan/
[4] Metelinen, S. (2024). Vajoava valtiojohto. EVA Analyysi N:o 141. https://www.eva.fi/blog/2024/11/20/vajoava-valtiojohto-luottamus-hallitukseen-heikkenee-mutta-se-ei-selity-yksin-leikkauksilla/
[5] Metelinen, S. (2024). Vajoava valtiojohto. EVA Analyysi N:o 141. https://www.eva.fi/blog/2024/11/20/vajoava-valtiojohto-luottamus-hallitukseen-heikkenee-mutta-se-ei-selity-yksin-leikkauksilla/
[6] Kujanpää, E. (2025a). Pahan päivän varalle. EVA Analyysi N:o 143. https://www.eva.fi/blog/2025/01/24/pahan-paivan-varalle-suomalaiset-suhtautuvat-sijoittamiseen-myonteisesti-mutta-moni-pelkaa-sijoittavansa-vaarin/