SUOMALAISET KAVAHTAVAT JULKISTA VELKAA, MUTTA PELKÄÄVÄT LEIKKAUKSIA

Mediamateriaalit

Lataa
Suhtautuminen julkista talouteen (%)

Suhtautuminen julkista taloutta koskeviin väitepareihin (%) (vastausten jakaumat)

Lataa

Download: Kirottu velka -EVA Analyysi
Kirottu velka -EVA Analyysi

Suomalaiset kavahtavat julkista velkaa mutta pelkäävät leikkauksia. Kirottu velka -EVA Analyysin on kirjoittanut toimituspäällikkö Sami Metelinen.

Lataa

Download: EVA Analyysin Kirottu velka kuvioliite
EVA Analyysin Kirottu velka kuvioliite

Lataa

Lataa
Sami Metelinen

Kuva: Matti Rajala / EVA

Lataa

Suomalaisista 64 prosenttia arvioi, että julkisen talouden nopea velkaantuminen on suuri huoli, sillä tuleville sukupolville jää velasta kohtuuton lasku, käy ilmi Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn Arvo- ja asennetutkimuksesta. Yhteinen näkemys julkisesta taloudesta jää kuitenkin siihen. Suomalaiset jakaantuvat voimakkaasti poliittisen suuntautumisen mukaan, kun kysytään, pitäisikö velkaa purkaa mieluummin veronkiristyksillä vai palveluiden ja etuuksien leikkauksilla.

Suurempi osa suomalaisista (42 %) korottaisi mieluummin veroja kuin leikkaisi palveluja ja tulonsiirtoja (37 %), jos valtion ja kuntien tulot osoittautuvat riittämättömiksi. Vain 22 prosenttia suomalaisista maksaisi kuitenkin henkilökohtaisesti mielellään nykyistä enemmän veroja, 57 prosenttia ei.

”Vastauksissa näkyy ilmiö, jonka mukaan kansalaiset kiristäisivät mieluiten muiden veroja, mutta harva on valmis itse maksamaan enemmän veroja”, sanoo EVAn toimituspäällikkö Sami Metelinen, joka on kirjoittanut suomalaisten julkistalousasenteita käsittelevän EVA Analyysin Kirottu velka.

Vain neljäsosa (25 %) suomalaisista onkin sitä mieltä, että verotuksessa on yleisesti ottaen kiristämisen varaa. Puolet (48 %) ei näe verotuksessa käytännössä ollenkaan kiristämisen varaa.

”Verojen pienillä kiristyksillä selviytyminen julkisen talouden kriisistä vaikuttaisikin olevan monen toive, mutta realiteetit puhuvat toivetta vastaan. Suomen kokonaisveroaste on huomattavasti kireämpi kuin OECD-maiden keskiarvo. Sietokyvyn rajat veronkiristyksissä alkavat tulla yhä useammalla kotitaloudella vastaan”, Metelinen sanoo.

Hallituspuolueiden kannattajat keskustaa lukuun ottamatta ovat kansalaisten keskiarvoa valmiimpia kasvattamaan velkataakkaa ja kiristämään veroja, kun taas oppositiopuolueiden perussuomalaisten ja kokoomuksen kannattajien näkemys on päinvastainen.

Suurin asennemuutos on tapahtunut perussuomalaisten kannattajilla, joista 61 prosenttia on valmiita leikkauksiin valtionvelan kuriin saamiseksi. Vielä vuoden 2019 Arvo- ja asennetutkimuksessa 36 prosenttia perussuomalaisten kannattajista vaati valtionvelan kuriin saamista, vaikka se tarkoittaisi etujen ja hyvinvoinnin leikkauksia. Perussuomalaisten äänestäjäkunnan kääntyminen vahvasti talouskuria kannattavalle ja veronkiristyksiä vastustavalle linjalle näkyy kautta linjan syksyn 2020 kyselyn vastauksissa.

Tulokset perustuvat 2 019 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 16.–28.10.2020. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä. Aineisto on kerätty Taloustutkimuksen internet-paneelilla ja painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan. Aineiston tilastollisen jatkoanalyysin on tehnyt Yhdyskuntatutkimus Oy, joka on laatinut myös tulosgrafiikan. Tulokset ja niiden tarkemmat väestöryhmittäiset erittelyt löytyvät EVAn kotisivuilta. EVAn Arvo- ja asennetutkimuksia on tehty vuodesta 1984.

Sami Metelinen: Kirottu velka -EVA Analyysi tiistaina 26.1. kello 6.00 osoitteessa www.eva.fi

Lisätiedot: toimituspäällikkö Sami Metelinen, sami.metelinen@eva.fi tai +358 40 578 0041

Julkaisun ennakkopyynnöt: viestintäpäällikkö Heini Larros, heini.larros@eva.fi tai +358 40 526 9728