Tällaisia ovat Suomen rikkaat

Sanna Kurronen
Ekonomisti
LinkedIn X

Ladattavat tiedostot

Download: Saa rikastua -EVA Analyysi
Saa rikastua -EVA Analyysi

Amerikkalainen unelma ei ole suomalaisillekaan vieras. EVA Analyysin Saa rikastua ovat kirjoittaneet tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto ja ekonomisti Sanna Kurronen. Julkaisun numero on korjattu 19.11.2020.

Lataa

Tyypillisesti rikkailla viitataan tulonjaon ylimpään kymmenykseen, mutta usein myös ylimpään sadasosaan (rikkain prosentti). Vuonna 2018 suurituloisimpaan kymmenykseen pääsivät Suomessa ne vajaat puoli miljoonaa veronmaksajaa, joiden veronalaiset vuositulot ylittivät 56 000 euroa.

Verottajan tiedoissa ei eritellä suurituloisimman prosentin tulorajaa, mutta vain noin kahdella prosentilla suomalaisista veronmaksajista veronalaiset tulot ylittivät 100 000 euroa vuonna 2018. Pelkkien bruttotulojen tarkastelu antaa kuitenkin vajavaisen kuvan, sillä perhekoolla on suuri vaikutus siihen, kuinka pitkälle ansiotuloilla pärjää. Laajemman kuvan saa Tilastokeskuksen keräämästä tilastosta käytettävissä olevista tuloista asuntokunnittain.

Sen mukaan suurituloisimpaan kymmenykseen pääsee, kun kulutusyksikköä kohden laskettu käytettävissä oleva rahatulo on reilut 44 000 euroa vuodessa. (Kuvio 2). Suurituloisimpaan prosenttiin vaaditaan noin kaksi kertaa suuremmat tulot, eli lähes 91 000 euroa. Kaikkien suomalaisten mediaanituloon suhteutettuna suurituloisimmalla prosentilla on käytössään vähintään 3,6 kertaa keskimääräisen kansalaisen tulot.

Rikkaimpaan kymmenykseen pääsivät ne 270 000 kotitaloutta vuonna 2016, joiden nettovarallisuus oli vähintään 485 000 euroa.

Rikkailla voidaan suurituloisten lisäksi viitata myös varakkaisiin. Suomessa on noin 2,7 miljoonaa kotitaloutta ja Tilastokeskus tarkastelee kotitalouksien varallisuutta kymmenyksittäin. Suomalaisen kotitalouden nettovarallisuuden (varat-velat) mediaani oli 107 000 euroa vuonna 2016, ja ikäryhmistä kaikkein varakkaimpia olivat 65–74-vuotiaiden kotitaloudet noin 200 000 euron varallisuudella. Rikkaimpaan kymmenykseen pääsivät ne 270 000 kotitaloutta vuonna 2016, joiden nettovarallisuus oli vähintään 485 000 euroa.

Käytännössä tähän joukkoon pääsi esimerkiksi omistamalla velattoman, reilun 100 neliön kerrostaloasunnon Helsingin 2-vyöhykeeltä. Tällaisia alueita ovat esimerkiksi Ruskeasuo, Itä Pasila ja Käpylä. Omistusasunto onkin suurin osa varallisuutta kaikissa muissa kymmenyksissä, paitsi kaikkein vauraimmassa, jossa rahoitusvarallisuuden merkitys on suurin.

Vuonna 2016 varakkain kymmenys suomalaisista omisti noin 47 prosenttia kaikesta varallisuudesta. Vaikka osuus on viime vuosikymmeninä hieman noussut, se ei ole kansainvälisessä vertailussa korkea. OECD:n mukaan Norjassa varakkain kymmenys omistaa kaikesta varallisuudesta 51 prosenttia, Tanskassa 64 prosenttia ja USA:ssa peräti 79 prosenttia. Ruotsin lukuja ei ole saatavilla.

Lisää aiheesta EVA Analyysissa Saa rikastua