Komissaari Jutta Urpilainen: Afrikka tarvitsee vihreän renessanssin

Jutta Urpilainen
Komissaari
Euroopan komissio

Ladattavat tiedostot

Download: Lastuna lainehilla -EVA Raportti
Lastuna lainehilla -EVA Raportti

Suomi-skenaariot 2020–2028.

Lataa

Yhteiskuntien ja talouksien on koronakriisin myötä uudistuttava ja tultava kriisistä ulos entistä vastustuskykyisempinä. Myös Euroopan ja Afrikan kumppanuus elää murroskautta, kirjoittaa Euroopan komissiossa kansainvälisistä kumppanuuksista vastaava komissaari Jutta Urpilainen. Urpilaisen kirjoitus on yksi EVA Raportin Lastuna lainehilla asiantuntijakirjoituksista.

Afrikan ja Euroopan yhteistyöllä oli vahva perusta jo ennen kriisiä. Vuonna 2018 Afrikan kaupasta 32 prosenttia eli 235 miljardia euroa suuntautui EU-maihin. Esimerkiksi Kiina jäi kauas taaksemme 125 miljardin euron osuudellaan.

Euroopan komission ehdotus EU:n uudeksi Afrikka-strategiaksi painottaa win–win-ratkaisuihin ankkuroitua kumppanuutta. Väestöllisesti nuori ja kasvava 1,2 miljardin ihmisen sisarmantereemme on kiistatta tulevaisuuden maanosa, jonka muutos heijastuu kauas mantereen ulkopuolelle.

Vuosikymmenen loppuun mennessä Afrikassa asuu lähes puolitoistakertaa enemmän työikäisiä, kuin EU:ssa on väestöä kokonaisuudessaan. Maailman nuorin ja nopeimmin kasvava keskiluokka pyrkii kohti taloudellisia, sosiaalisia ja yhteiskunnallisia unelmiaan.

Demografisen kehityksen rinnalla muutoksen ajureina toimivat globaalit megatrendit: sukupolvemme suuresta haasteesta ilmastonmuutoksesta rauhan ja vakauden turvaamiseen, digitaalisesta transformaatiosta uusiutuvaan energiaan ja edelleen säällisestä työstä kestävään kasvuun.

Afrikan pitäisi kaksinkertaistaa energiantuotantonsa vuoteen 2040 mennessä ja turvata sähkönsaanti 600 miljoonalle ihmiselle.

Ilmastonmuutoksen ehkäisyn ja luonnon monimuotoisuuden vaalimisen kannalta on ratkaisevaa, millaiseksi Afrikan kehitys tulevina vuosikymmeninä muodostuu. Kykeneekö manner loikkaamaan esimerkiksi tiettyjen teollistumisen kehitysvaiheiden yli vai seuraako se meidän jalanjäljissämme polkua, joka on osoittautunut osin kestämättömäksi? Ottaen huomioon väestönkasvun Afrikan pitäisi kaksinkertaistaa energiantuotantonsa vuoteen 2040 mennessä ja turvata sähkönsaanti 600 miljoonalle ihmiselle. Yhtälö edellyttää Afrikan vihreää renessanssia, jonka vauhdittamisessa Euroopan unionilla voi Afrikan tärkeimpänä kumppanina olla keskeinen rooli.

Euroopan vihreän kehityksen ohjelman, Green Dealin, maanosamme ulkopuolinen ulottuvuus muotoutuu strategioissa, jotka räätälöimme maantieteellisesti ja kunkin kumppanimaan erityisolosuhteet huomioiden. Muodostamme afrikkalaisten kumppaniemme kanssa vihreitä alliansseja, joiden puitteissa rakennamme yhdessä integroituja, ilmaston ja ympäristön kannalta kestäviä ratkaisuja – sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä unohtamatta. YK:n Agenda 2030 – kestävän kehityksen tavoitteet on kudottu sisään kaikkeen ulkosuhdetoimintaamme ja ne tarjoavat meille mittariston, jolla arvioida onnistumistamme.

Vihreä kasvu synnyttää paljon mahdollisuuksia eurooppalaisille ja suomalaisille yrityksille, joilla on tunnetusti vahvaa digi- ja viherosaamista.

Vihreys ja kiertotalous, kestävät energia- ja ruokajärjestelmät, älykaupungit sekä esimerkiksi kestävä maa- ja metsätalous ovat teemoja, joiden on löydyttävä sekä oman mantereemme että Afrikan tulevaisuusskenaarioista. Yksi konkreettinen esimerkki Afrikasta on NaturAfrica-aloite, jossa samalla vahvistamme luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemejä sekä rakennamme vihreää taloutta ekoturismin, maatalouden ja metsien arvoketjujen muodossa. Edistämme näitä politiikkatoimia keskinäisellä politiikkadialogilla, teknisellä avulla sekä innovatiivisilla rahoitusvälineillä, joilla ohjaamme vihreitä investointeja Afrikkaan.

Kyse on myös yhteisten hyötyjen hakemisesta. Vihreä kasvu synnyttää paljon mahdollisuuksia eurooppalaisille ja suomalaisille yrityksille, joilla on tunnetusti vahvaa digi- ja viherosaamista; konkreettisena esimerkkinä suomalainen metsäosaaminen.

EU tukee afrikkalaisten yhteiskuntien investointiolosuhteiden kehittämistä sekä tasavertaisten kilpailuedellytysten turvaamista. Liiketoimintaympäristöjä on vakautettava ja taloudellisia ja poliittisia riskejä madallettava. Afrikka kulkee määrätietoisesti kohti vahvempaa alueellista ja jopa mantereen kattavaa kauppaintegraatiota, jossa olemme maailman suurimpana sisämarkkina-alueena sparrauskumppani.

Investoinnit kasvaville tulevaisuuden aloille vauhdittavat kumppanuutemme kehittymistä kohti 2030-lukua. Paluuta vanhaan ei ole, vaan rakennamme siltaa uuteen, vihreämpään, reilumpaan ja kestävämpään huomiseen.

Jutta Urpilaisen ja muiden asiantuntijoiden kirjoituksia EVA Raportissa Lastuna lainehilla. Lue lisää lataamalla raportti.