ELÄKEMAKSUJEN KASVU VOI JOHTAA HYVINVOINTIVALTION ALASAJOON

Mediamateriaalit

Lataa
Eläkemenot eläkelajeittain 1975–2018

Eläkemenot eläkelajeittain 1975–2018 (indeksi, 1975=100). Lähteet: ETK, KELA, Tilastokeskus.

Lataa

Lataa
Julkisten menojen rahoitus 1975–2018

Julkisten menojen rahoitus 1975–2018 (prosenttia bkt:sta). Lähde: Tilastokeskus

Lataa

Download: Eläkemaksujen noidankehä -EVA Arvio
Eläkemaksujen noidankehä -EVA Arvio

Eläkemenojen kasvu voi johtaa hyvinvointivaltion alasajoon. EVA Arvion on kirjoittanut ekonomisti Sanna Kurronen.

Lataa

Download: Menojen kirja -EVA Fakta
Menojen kirja -EVA Fakta

EVA Fakta hahmottaa hyvinvointivaltiota sen keskeisillä tunnusluvuilla vuodesta 1960. Aikasarjat on koonnut Hannu Kaseva. Menojen kirja on päivitetty versio Hyvinvointivaltio numeroina -julkaisusta

Lataa

Lataa
Sanna Kurronen

Kuva: Karoliina Paavilainen / EVA

Lataa

”Eläkemaksut aiheuttavat verojen nousun kanssa noidankehän, jossa työntekijöiden palkkaaminen tulee monelle työnantajalle liian kalliiksi. Työssäkäyvien palkkasummasta menee eläkkeiden maksuun jo 24,4 prosenttia. Heikko työllisyystilanne lisää painetta nostaa maksuja edelleen”, kirjoittaa EVAn ekonomisti Sanna Kurronen EVA Arviossa Eläkemaksujen noidankehä.

Eläkemenojen osuus julkisista menoista on noussut 90-luvun lopun 20 prosentista 24 prosenttiin vuonna 2018. Velkaantumisen rajat alkavat koronakriisin jälkeen tulla vastaan, ja Suomen veroaste on jo OECD-maiden viidenneksi korkein, joten veroja ei ole enää varaa nostaa.

”Jokaisen suomalaisen pitää tehdä nykyistä enemmän töitä, ja yhä harvemman elää sosiaalietuuksilla. Lyhyemmät opiskeluajat, lyhyemmät kotihoitojaksot, myöhempi eläköityminen sekä rakenteellisen työttömyyden painaminen alas on kaikki toteutettava viipymättä. Lisäksi eläkemaksujen kasvattaminen pitää estää”, Kurronen sanoo.

EVAn Arvo- ja asennetutkimuksen (2019) mukaan lähes kaikki Suomessa kannattavat hyvinvointivaltiota. Suomalaiset kuitenkin toivovat, että hyvinvointivaltion rahoittaisivat muut kuin vastaaja itse.

”Koska hyvinvointivaltion rahoitusta ei voi kuitenkaan ulkoistaa ”muille”, hallituksen on tehtävä myös päätöksiä, joista kaikki eivät tykkää. Eli leikata joiltakin”, Kurronen sanoo.

Kun surkeaan väestökehitykseen yhdistetään pian 15 vuotta jatkunut olematon talouskasvu sekä pohjalle kasautunut velka, hyvinvointivaltion pelastaminen voi osoittautua mahdottomaksi. Menot kasvavat ja tulot pienenevät, kun hyvinvointivaltio eläköityy”, Kurronen sanoo.

Sanna Kurronen: Eläkemaksujen noidankehä -EVA Arvio perjantaina 30.10. kello 10.00 osoitteessa www.eva.fi

Lisätiedot: ekonomisti Sanna Kurronen, sanna.kurronen@eva.fi tai 358 50 589 8886

viestintäpäällikkö Heini Larros, heini.larros@eva.fi tai +358 40 526 9728

EVA julkaisee samaan aikaan faktakirjasen Menojen kirja (päivitys, aiemmin nimellä Hyvinvointivaltio numeroina). Se on luettavissa 30.10. kello 10.00 osoitteessa eva.fi