Ekonomisti Sanna Kurronen: Suomi ei ole enää huippuosaamisen maa
Lue tästä EVA Raportti
Suomi on jäänyt kilpailijamaistaan jälkeen työn tuottavuuden kasvussa, eikä ihme. Käsityksemme Suomesta, jossa on kansainvälisesti vertailtuna korkea koulutustaso, paljon huippuinnovaatioita ja joka toimii tieto- ja viestintäteknologian edelläkävijänä, on kuva Suomesta 20 vuoden takaa, kirjoittaa EVAn ekonomisti Sanna Kurronen. Kurrosen kirjoitus on yksi EVA Raportin Lastuna lainehilla asiantuntijakirjoituksista.
Suomalaisten koulutustaso laskee ja on nyt läntisten teollisuusmaiden keskiarvon alapuolella, investoinnit tutkimukseen ja kehitykseen (t&k) ovat talouden kokoon suhteutettuna alempana kuin 20 vuotta sitten, eikä edes tieto- ja viestintäteknologiaan (ICT) suuntautuvissa investoinneissa pärjätä kilpailijamaille. Käsitys Suomesta huipputeknologian ja -osaamisen maana on auttamatta vanhentunut.
Hidas tuottavuuskasvu on ongelma, sillä hyvinvoinnin kasvu syntyy ennen kaikkea tuottavuuden kasvusta. Tuottavuus kertoo, kuinka paljon tuotantoa saadaan aikaan tehtyä työtuntia kohden. Jos sama tuotanto saadaan aikaan vähemmillä työtunneilla, vapaa-aikaa voidaan lisätä. Vaihtoehtoisesti parantunut tuottavuus voidaan ulosmitata kohentuneena aineellisen hyvinvoinnin määränä ja laatuna. Menneen vuosisadan aikana sekä aineellinen hyvinvointi että vapaa-aika ovat lisääntyneet tuottavuuden noustessa.
Työn tuottavuuden kasvu taas syntyy teknologisesta kehityksestä.
Työn tuottavuuden kasvu taas syntyy teknologisesta kehityksestä. Teknologinen kehitys voi olla parempia koneita tai tehokkaampia toimintatapoja ja menetelmiä. Laajasti ajatellen teknologia on tietoa ja ideoita siitä, miten raaka-aineista ja välituotteista saadaan aikaan kuluttajan haluamia lopputuotteita, on sitten kyse tavaroista tai palveluista. Tekoälyn ja robotiikan vaikutuksesta tuottavuuden kasvuun on odotettu paljon, mutta toistaiseksi odotukset eivät ole täyttyneet.
Teknologian hyödyntämiseksi tarvitaan pääomaa, sekä inhimillistä että aineellista. Siten investoinnit pääomaan tukevat myös tuottavuuskasvua. Inhimillinen pääoma käsittää esimerkiksi osaamisen, terveyden ja luovuuden. Aineellinen pääoma on taas esimerkiksi koneita, rakennuksia, infrastruktuuria ja ohjelmistoja. Tiedetään, että investoinnit muun muassa koulutukseen, tutkimukseen, koneisiin ja ohjelmistoihin sekä kilpailullinen toimintaympäristö tukevat tuottavuuskasvua. Koska näiden tuottavuutta tukevien tekijöiden ja talouden tuottavuuskasvun välillä ei ole mitään tarkasti havaittavaa vaikutusmekanismia, viimeaikaiselle heikolle tuottavuuskasvulle ei ole löytynyt selkää syytä.
Aiempaa hitaampi tuottavuuden kasvu on piinannut kaikkia länsimaita erityisesti finanssikriisin jälkeen. Selitykseksi on ehdotettu liian suuria odotuksia digitalisaation ja tekoälyn vaikutuksesta tuottavuuteen, uuden teknologian käyttöönottoon liittyvää viivettä, mittausvirhettä ja tuottavuushyötyjen epätasaista jakautumista.
Suomessa työn tuottavuuden kasvu on ollut selvästi Ruotsia heikompaa.
Suomessa työn tuottavuuden kasvu on ollut selvästi Ruotsia heikompaa. Erityisesti finanssikriisin jälkeen Suomi on jäänyt tuottavuuskelkasta. Ruotsin nousua on vauhdittanut tuottavuuskasvu yksityisissä palveluissa, tehdasteollisuudessa tuottavuuden kasvu on ollut hidasta molemmissa maissa. Sekä Ruotsissa että Saksassa bkt tehtyä työtuntia kohden on Suomea korkeampi.
Kansantalouden tasolla tuottavuutta ei voi nostaa millään tietyllä yksittäisellä päätöksellä, sillä sen synty on osin mysteeri. Siksi toimien tuottavuuskasvun vauhdittamiseksi on syytä olla laaja-alaisia. Koska Suomi on jäänyt tuottavuuskehityksessä jälkeen kilpailijamaistaan, riittää, jos kirii kilpailijoiden etumatkaa kiinni. Muiden onnistumisten kopioiminen on helpompaa kuin täysin uuden kehittäminen. Esimerkiksi Ruotsissa ICTinvestoinnit ovat olleet selvästi Suomea suuremmat ja myös t&k-investoinneissa. Suomi on jäänyt kilpailijamaita jälkeen.
Loikkaa teknologisen kehityksen eturintamaan on syytä kuitenkin tavoitella. Maailmanlaajuisiin haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen, energiamurrokseen ja pandemioihin vastataan tieteen ja teknologian keinoin. Suomalaisten koulutustason nostaminen, panostaminen perustutkimukseen sekä t&k-investointeihin ovat keinoja, joilla Suomi nousee myös tuottavuuslamastaan.
Sanna Kurrosen ja muiden asiantuntijoiden kirjoituksia EVA Raportissa Lastuna lainehilla. Lue lisää lataamalla raportti.