Ankara verotus ajaa naisia kotiin
Lue tästä EVA Arvio
Ankara verotus ajaa naisia kotiin. EVA Arvion Kotityön kahleet on kirjoittanut ekonomisti Sanna Kurronen.
Työn kireä verotus ja sen jyrkkä progressio tekevät työn teettämisestä yksityishenkilölle hyvin kallista Suomessa. Siksi moni korkeasti koulutettu nainen päätyy tekemään kotityöt itse. Se on ongelma naisten työurien kannalta, kirjoittaa EVAn ekonomisti Sanna Kurronen.
Naiset tekevät miehiä vähemmän ansiotyötä ja vastaavasti enemmän kotitöitä. Tilastokeskuksen tuoreimman ajankäyttötutkimuksen mukaan miehet käyttävät ansiotyöhön keskimäärin vajaat viisi tuntia vuorokaudessa, naiset tunnin vähemmän. Kotitöissä tilanne on päinvastainen. Naiset tekevät kotitöitä noin kolme ja puoli tuntia vuorokaudessa, miehet tunnin vähemmän. Kotitöistä ei makseta palkkaa, eikä siitä kerry eläkettä. Toisaalta ne ovat myös verovapaita, mikä kannustaa entisestään tekemään ne itse.
Yrittäjillä ero miesten ja naisten tekemissä työtunneissa on erityisen suuri, lähes kaksi tuntia vuorokaudessa. Juuri miesyrittäjät tekevät eri sosioekonomisista ryhmistä pisintä päivää ansiotöissä. Naisyrittäjät sen sijaan käyttävät ansiotyöhön vähemmän aikaa kuin ylemmät toimihenkilönaiset.
Kuvio 1. Naiset tekevät kotitöitä noin kolme ja puoli tuntia vuorokaudessa, miehet tunnin vähemmän.
Kun perhevaihe ja sosioekonominen asema vakioidaan, ero ansiotyöhön käytetyssä ajassa supistuu vajaaseen puoleen tuntiin (Kuvio 1). Kotitöissä ero kuitenkin säilyy: naiset tekevät kotitöitä keskimäärin tunnin miehiä enemmän. Naisten kotitöihin käyttämä aika vaikuttaa entistäkin ongelmallisemmalta, kun ottaa huomioon sukupuolten välisen koulutuseron. Naiset nimittäin ovat miehiä koulutetumpia.
Se houkuttelee korkeasti koulutettua, mediaania korkeampaa palkkaa ansaitsevaa työskentelemään vähemmän kuin voisi.
25–44-vuotiaista naisista puolet on suorittanut vähintään alimman korkea-asteen, miehistä vain kolmannes. 25–44-vuotiaat naiset tekevät Tilastokeskuksen ajankäyttötutkimuksen mukaan lähes kaksi tuntia miehiä enemmän kotitöitä päivässä. Osa erosta selittyy tässä ikäryhmässä perhevapaiden aikana tehdyillä kotitöillä, eikä Tilastokeskus julkista lukuja työllisille ikäryhmittäin.
Verot lyövät kiilan naisten työuriin
Lisätulosta maksettava vero eli marginaalivero on jo 2 800 euron kuukausipalkalla 48 prosenttia. Jokaista ansaittua lisäeuroa kohden työntekijä saa siis itselleen vain 52 senttiä. Se houkuttelee korkeasti koulutettua, mediaania korkeampaa palkkaa ansaitsevaa työskentelemään vähemmän kuin voisi.
Oletetaan, että korkeakoulututkinnon suorittaneen perheenäidin kuukausipalkka on 3 600 euroa. Verojen ja veronluonteisten maksujen jälkeen palkasta jää käteen 2 480 euroa (verot ja veronluonteiset maksut 31,1 %). Lyhentämällä työaikaa 80 prosenttiin henkilön käteen jäävä rahamäärä kutistuisi 2 108 euroon eli tulot laskisivat 372 euroa kuukaudessa (bruttopalkka 2 880 ja veroprosentti 26,8).
Yhteiskunnan kannalta ei ole hyvä, että koulutetut ja korkean tuottavuuden työssä olevat naiset käyttävät palkkatyön sijaan aikansa kotitöiden tekemiseen.
Siirtyminen 80-prosenttiseen työaikaan tarkoittaisi noin 30 tuntia vähemmän työtunteja kuukaudessa. Sattumalta työssäkäyvät naiset tekevät miehiä enemmän kotitöitä juuri noin 30 tuntia kuukaudessa. Osa-aikatyön tekeminen on verrattain yleistä etenkin pienten lasten äideillä. Heistä osa-aikatyötä tekee noin viidennes, kun pienten lasten isistä lähes kaikki ovat kokoaikatyössä.
Palkkatyössä käytetyn ajan lyhentäminen helpottaa varmasti monien ruuhkavuosia elävien tilannetta, sillä palkkatyön, kotityön ja päivähoitokuvion yhteensovittaminen voi olla haastavaa. Pienten lasten äidit kokevat muita väestöryhmiä useammin aikapulaa. Yhteiskunnan kannalta ei ole hyvä, että koulutetut ja korkean tuottavuuden työssä olevat naiset käyttävät palkkatyön sijaan aikansa kotitöiden tekemiseen, koska silloin korkea koulutus menee osin hukkaan. Lopputulema on kaikkien kannalta tehoton verrattuna tilanteeseen, jossa korkeasti koulutettu tekisi täyttä työpäivää ja lisäksi työllistäisi ihmisiä ostamalla apua kotitöihin ulkopuolelta.
Mikäli lyhennetyn työviikon sijaan haluaisikin palkata esimerkiksi siivousapua käteen jäävällä 372 eurolla, 40 euroa tunnissa maksavaa siivouspalvelua voisi ostaa reilut yhdeksän tuntia kuukaudessa. Kotitalousvähennys huomioiden apua voi ostaa noin 15 tuntia kuukaudessa, eli puolet siitä ajasta, jonka säästäisi vähentämällä omaa työaikaansa. Sanna Marinin (sd.) hallitus leikkasi kotitalousvähennystä ja kasvatti siten verokiilaa ja vaikeutti kotityön teettämistä.
Kotityön teettäminen voisi lisätä työllisyyttä kahta reittiä: koulutetut naiset tekisivät enemmän tuottavampaa ansiotyötä ja matalammin koulutetuille työntekijöille aukeaisi lisää työtilaisuuksia kotitaloustyössä.
Palkkaerot kasvavat ruuhkavuosina
Työuraansa samalla alalla aloittelevilla naisilla ja miehillä palkkaerot ovat vähäisiä. Palkkaerot näyttävät kasvavan perhevastuiden epätasaisen jakautumisen myötä. Kun pienten lasten isät kartuttavat oman alansa työkokemusta, äidit siivoavat, pyykkäävät ja hoitavat lapsia. Äidit lyhentävät työaikaansa tai siirtyvät lapsiystävällisempiin työtehtäviin. Palkkaerot kasvavat nimenomaan äitien ansioiden laskun myötä. Ilmiötä kutsutaan myös lapsisakoksi.
Mitä enemmän työtä verottaa, sitä vähemmän sitä saa.
Suomessa on poikkeuksellisen sukupuolittuneet työmarkkinat. On miesten töitä ja on naisten töitä, ja vain harvassa ammatissa naisia ja miehiä on karkeasti yhtä paljon. Myös yrittäminen on sukupuolittunutta. Kun työllisistä miehistä 15 prosenttia toimi vuonna 2018 yrittäjinä, naisista vain seitsemän prosenttia. Yrittäjistä naisia on vain kolmannes. Vaikka mahdollisimman suuri yrittäjien määrä ei ole järkevä tavoite, työllistäviä kasvuyrittäjiä kaivataan Suomeen lisää. Mikäli perheellisillä naisilla kotityövastuut rajoittavat myös mahdollisuutta käynnistää uraa yrittäjänä, on riskinä, että hyviä yrityksiä jää syntymättä.
Työn verotus alas
Mitä enemmän työtä verottaa, sitä vähemmän sitä saa. Kun tavoitteena on lisätä suomalaisten työntekoa, työn verotusta on syytä keventää. Korkea työn verotus voi olla erityinen loukku koulutetuille äideille, koska he joutuvat tekemään kotitöitä palkkatyön kustannuksella. Työn verotuksen keventämisen lisäksi kotitalousvähennyksestä voi löytyä helpotusta. Ruotsalaisselvityksen mukaan kotitalousvähennystä siivous- ja muihin kotitaloustöihin käyttäneet naiset lisäsivät työn tarjontaansa palkkatyössä.
Työn verotuksen keventämisen lisäksi kotitalousvähennyksestä voi löytyä helpotusta.
Kotitalousvähennystä myönnettiin vuonna 2018 Suomessa noin 460 miljoonan euron edestä. 37 prosenttia tästä oli eläkeläisten käyttämää vähennystä. Lähes 80 prosenttia kotitalousvähennyksestä käytetään remonttitöiden teettämiseen.
Jopa ruuhkavuosia elävissä lapsiperheissä kolme neljännestä kotitalousvähennyksestä menee remonttikuluihin. Ruotsissa kotitalousvähennys on jaettu kahteen kategoriaan: remonttitöistä vähennys on 30 prosenttia työn hinnasta ja kotitaloustöistä 50 prosenttia. Ruotsissa tehdyn kyselyn mukaan ilman kotitalousvähennystä remontin olisi tehnyt itse 21 prosenttia vähennyksen käyttäjistä, kotitaloustyön taas 65 prosenttia. On siis perusteltua, että kotitaloustyöstä vähennys on suurempi, sillä ilman vähennystä työtä jäisi huomattavasti enemmän teettämättä.
Ruotsin järjestelmässä ostaja maksaa palveluntuottajalle suoraan verovähennyksen jo huomioivan hinnan ja palveluntuottaja perii erotuksen verohallinnolta. Tämä malli tekisi vähennyksen käytöstä huomattavasti yksinkertaisempaa palvelun käyttäjälle myös Suomessa ja voisi lisätä yksittäisten pienempien töiden teettämistä. Yksinkertaisempi järjestelmä voisi myös parantaa ikäihmisten mahdollisuuksia käyttää kotitalousvähennystä.
Työn verotuksen lasku sekä kotitalousvähennyksen kasvattaminen kotitaloustyössä olisivat
hyviä keinoja sekä lisätä koulutettujen naisten työn tarjontaa että parantaa työllistymismahdollisuuksia alemmilla koulutusasteilla