Koronakevään yllättävät vaikutukset: ihmisten terveys kohenee

Koronakevään aikana suomalaisten alkoholin käyttö on vähentynyt ja ulkoilu sekä uni lisääntyneet. Vaikka epidemia ja siihen liittyvät rajoitustoimet ovat vaikeuttaneet monen perheen arkea ja vaikuttaneet toimeentuloon, työikäisten keskuudessa psyykkinen kuormittuneisuus on jopa hieman laskenut. Voiko olla niin, että pandemia kohentaa kansakunnan terveyttä, pohtii EVAn ekonomisti Sanna Kurronen blogissaan.

Koronakevään aikana suomalaiset ovat lisänneet ostoksiaan Alkossa noin 20 prosenttia. Kuulostaa pahalta, mutta itse asiassa alkoholin kulutus on todennäköisesti vähentynyt selvästi. Päivittäistavarakaupan tiedot toukokuulta puuttuvat vielä, mutta huhtikuussa alkoholin myynti kasvoi alle viisi prosenttia. Alkon ja vähittäiskaupan myymä osuus alkoholin kokonaiskulutuksesta on noin 70 prosenttia ja 100 prosenttiseksi alkoholiksi muutettuna sen myynnin kasvu oli huhtikuussa noin 13 prosenttia. Koska muu kulutus, eli pääosin matkustajatuonti ja ravintolassa kulutettu alkoholi romahtivat lähes olemattomiin huhti-toukokuussa, vähittäismyynnin lisäys ei riitä korvaamaan muun kulutuksen pudotusta. Kokonaisuudessaan alkoholin kulutus on näiden lukujen perusteella vähentynyt koronakeväänä yli 15 prosenttia.

Alkoholin kulutus on näiden lukujen perusteella vähentynyt koronakeväänä yli 15 prosenttia.

Kesäkuussa sekä ravintolakulutus että matkustajatuonti lähtevät jälleen nousuun. Vaikka ravintoloiden toimintaan on yhä kohdistunut rajoitustoimia, lämpimät säät ovat piristäneet myyntiä terasseilla. Alkoholin kokonaiskulutus on kuitenkin ollut laskussa jo pitkään, eikä ole syytä odottaa vuoden 2020 muuttavan sitä trendiä.

Alkoholijuomien kulutus 2005-2019 (100-prosenttisena alkoholina, 15 vuotta täyttänyttä asukasta kohdin, litraa).

Psyykkinen kuormitus ei ole kasvanut

Koronaviruksesta ja siihen liittyvistä rajoitustoimista huolimatta työikäisten psyykkinen kuormittuneisuus ei näytä lisääntyneen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on selvittänyt suomalaisten työikäisten kokemaa psyykkistä kuormittuneisuutta. Moneen muuhun selvitykseen verrattuna THL:n kyselytutkimus antaa luotettavaa tietoa, sillä se on tehty satunnaisotannalla, ja vastaava kysely on tehty viimeksi kaksi vuotta sitten. Siksi myös tulosten vertailu koronapandemiaa edeltäneeseen aikaan on mahdollista.

Koululaisten kokemukset etäopetuksesta olivat pääosin positiivisia.

Joka kymmenes työikäinen on kokenut koronakevään aikana merkittävää psyykkistä kuormittuneisuutta, kun osuus kaksi vuotta sitten oli 12 prosenttia. Vaikka kuormitusta kokeneiden työikäisten osuus voi olla jopa hieman laskenut, korona-aika on voinut rasittaa suhteessa enemmän ikäihmisiä ja lapsia. Huolimatta siitä, että ikäihmiset ovat koronaviruksen riskiryhmää, EVAn Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan yli 65-vuotiaat kokivat ikäryhmistä vähiten ahdistusta ja pelkoa koronaviruksesta. Myös koululaisten kokemukset etäopetuksesta olivat Turun yliopiston kyselyn mukaan pääosin positiivisia.

Huolena ongelmien kasaantuminen

Ihmiset ovat Googlen liikkumistietojen mukaan liikkuneet selvästi normaalia enemmän puistoissa ja ulkoilualueilla. Polarin keräämän aineiston perusteella suomalaiset ovat lisänneet liikunnan ja ulkoilun lisäksi myös unta. Myös Helsingin Sanomien kyselyssä suomalaiset kertoivat unen määrän lisääntyneen korona-aikana. Vaikka nämä otokset eivät ole kaikkia suomalaisia edustavia, nukkumiseen ja ulkoiluun käytetyn ajan lisääntyminen on ohjattujen harrastusten ja työmatkoihin käytetyn ajan vähentyessä odotettu tulos.

Vaikka koko maan tasolla korona-aika näyttää monella mittarilla jopa kohentaneen suomalaisten elintapoja, keskimääräiset luvut eivät kerro mitään jakaumasta. On mahdollista, että ongelmat ovat kasautuneet tietylle joukolle ihmisiä samalla, kun enemmistö on pärjännyt sulkutoimien aikana hyvin. Esimerkiksi resurssien lisääminen kouluihin syksyllä on perusteltua, jotta etäopetuksesta kärsineet oppilaat saavat tehostettua tukea. Myös muun muassa patoutunut hoitotarve terveydenhuollossa voi aiheuttaa terveysongelmia suomalaisille viiveellä.

Parhaimmillaan pandemia saattaa herätellä monia kiinnittämään huomiota elintapoihin: alkoholin kulutukseen, liikkumiseen ja uneen.

Suomalaiset ovat paitsi vastuullisesti noudattaneet koronarajoituksia rajaten itse epidemian leviämistä, myös onnistuneet pitämään huolta omasta hyvinvoinnistaan. Tämä saattaa kieliä siitä, että useimmat suomalaiset osaavat toimia valppaasti ja järkevästi kriisitilanteissa. Vahva usko siihen, että ”tästäkin selvitään” kuvastuu myös EVAn Arvo- ja asennetutkimuksesta.

On liian yksioikoista väittää, että pandemialla olisi ollut suomalaisten terveyttä kohentava vaikutus, kun pandemia kuitenkin itsessään on aiheuttanut vakavia sairastumisia ja ennenaikaisia kuolemia. Sen lisäksi vaarana on, että ongelmat kasautuvat entisestään ja tulevat esiin viiveellä. Parhaimmillaan kuitenkin pandemia saattaa herätellä monia kiinnittämään huomiota elintapoihin: alkoholin kulutukseen, liikkumiseen ja uneen. Tällä voi olla merkittävä suomalaisten terveyttä kohentava vaikutus, mikäli edes osa paremmista elintavoista jatkuu myös pandemian jälkeen.