Näin talous kehittyy eri Pohjoismaissa – rajoitustoimista luopumisen sijaan ratkaisevaa on pelon nujertaminen

Yhteiskunnan avaaminen rajoitustoimista ei riitä talouden toipumiseen, vaan ratkaisevaa on koronaviruksen leviämistä koskevan pelon nujertaminen. Tätä tulkintaa tukee eri Pohjoismaiden talouskehityksen tarkasteleminen. Myös lisääntyvä tutkimusnäyttö vaikuttaisi tukevan tätä tulkintaa, kirjoittaa Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn ekonomisti Sanna Kurronen.

Ruotsi ei ole ottanut käyttöön vastaavan tasoisia rajoitustoimia koronaviruksen leviämisen estämiseksi kuin muut Pohjoismaat. Silti sen talous on kärsinyt yhtä paljon. Tämä havaitaan kevään talouskehitystä koskevista tiedoista. Toisaalta alkuun nopeasti tiukkoja rajoitustoimia käyttöön ottaneet Tanska ja Norja näyttävät toipuvan ripeämmin, kun tarkastellaan korttimaksuihin perustuvaa dataa

Kun rajoitustoimet maaliskuun puolivälissä aloitettiin, suomalaisten kulutus romahti korttimaksutietojen perusteella välittömästi noin 25 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna. Ruotsissa sen sijaan ensimmäisen noin 15 prosentin pudotuksen jälkeen loiva luisu jatkui, ja aallonpohja saavutettiin Swedbankin korttimaksutietojen mukaan vasta huhtikuun puolivälin tietämissä.

Ruotsissa kuluttajien pahin huoli näyttää korttimaksutietojen perusteella heränneen muita maita myöhemmin. Näyttää siltä, että Ruotsin lievemmät rajoitustoimet auttoivat palvelusektoria epidemian alussa, mutta kun tartuntatilanne paheni, kuluttajat jäivät kotiin. Tehohoidon pahin kuormitus osuu huhtikuun toiselle puolikkaalle ja tartuntatilanne Ruotsissa alkoi pikkuhiljaa helpottaa toukokuussa. Silti edelleen kesäkuun puolivälissä Swedbankin korttimaksutietojen mukaan ostot olivat noin kahdeksan prosenttia vuodentakaista alempana.

Tanskassa ja Norjassa korttimaksut olivat jo kesäkuun alussa edellisvuotta korkeammalla. Nopea, voimakas ja lyhyt talouden sulku näyttää toimineen sekä epidemian hillitsemisessä että talousvaurioiden lieventämisessä. Suomessa ja Ruotsissa korttimaksut olivat vielä kesäkuun ensimmäisellä puolikkaalla lähes kymmenen prosenttia alle edellisen vuoden tason ja erityisesti palveluiden kulutus oli vähäistä

Pohjoismaat pärjänneet hyvin

Pohjoismaiset taloudet ovat toistaiseksi pärjänneet kokonaisuutena tarkastellen koronakriisissä kohtalaisen hyvin. Vaikka talouskasvu sukelsi jo vuoden ensimmäisellä neljänneksellä, kasvuluvut ovat kaikissa Pohjoismaissa selvästi Euroopan unionin keskiarvoa korkeammat (Kuva 2). Myöhemmin iskenyt epidemia ja lievemmät rajoitustoimet kevensivät talouden iskua.

BKT:N neljänneskasvu ensimmäisellä vuosineljänneksellä 2020 (%)

Norja ja Tanska ottivat käyttöön Pohjoismaista kovimmat rajoitustoimet, kun koulujen lisäksi suljetiin monet yksityiset palvelut, muun muassa ravintolat, kampaamot ja osa kaupoista. Suomi seurasi pian perässä, mutta päätti sulkea yksityisistä palveluista vain ravintolat. Ruotsissa yritykset saivat jatkaa toimintaansa, mutta suosituksia esimerkiksi hygieniasta ja turvaväleistä annettiin. Kokoontumisrajoitus koski Ruotsissa yli 50 hengen tilaisuuksia, kun muualla Pohjoismaissa raja oli kymmenen henkilöä. Toisin kuin monissa Etelä-Euroopan maissa, ihmiset saivat Pohjoismaissa ulkoilla vapaasti ja teollisuus sekä rakentaminen jatkoivat toimintaa lähes normaalisti.

Ruotsin muita lievemmät rajoitustoimet eivät näytä juuri auttaneen taloutta.

Ensimmäisellä vuosineljänneksellä eri maissa saattoi myös olla koronaan liittymättömiä tekijöitä, jotka vaikuttivat talouskasvuun, kuten Suomessa metsäteollisuuden lakot. Suomesta ja Ruotsista on julkaistu jo ennakkotiedot bruttokansantuotteen kasvusta huhtikuussa, jolloin koronaviruksen vaikutus näkyy selvästi. Suomen talous putosi 7,9 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna, mutta Ruotsi ei lievemmistä rajoitustoimista huolimatta pärjännyt juuri sen paremmin, talous supistui 7,3 prosenttia. Vaikka luvut olivat molemmissa maissa pelättyä paremmat, riemuun ei ole syytä. Ruotsin liike-elämän aktiviteetti ei näytä alustavien tietojen mukaan parantuneen myöskään toukokuussa ja toukokuu voi olla jopa huhtikuuta heikompi.

Ruotsin muita lievemmät rajoitustoimet eivät näytä juuri auttaneen taloutta. Toisaalta lieviä toimia ei voi yksin syyttää myöskään taudin leviämisestä. Esimerkiksi Japanissa perustuslaki rajoittaa Ruotsin tapaan mahdollisia sulkutoimia ja silti Japanissa virus on saatu pidettyä kurissa sulkematta yksityisiä palveluita tai rajoittamatta ihmisten liikkumista. Ruotsalaiset ovat noudattaneet saamiaan suosituksia, mutta koska suosituksilla on tähdätty taudin hallittuun leviämiseen väestössä, tauti on levinnyt. Vasta epidemiatilanteen yltyminen pahaksi näyttää saaneen ruotsalaiset varuilleen ja tartunnat laskuun.

Kertynyt tutkimusnäyttö viittaa siihen, että rajoitustoimet eivät ole ensisijainen ajuri ihmisten käyttäytymiselle, vaan pelko.

Tanska oli ensimmäisten maiden joukossa purkamassa rajoituksia avaamalla alakouluja jo huhtikuun puolivälissä. Kun yksityisiä palveluita avattiin toukokuun aikana, tartuntamäärät olivat jo niin alhaiset, että ihmiset uskalsivat liikkua ja kuluttaa. Suomi ja Norja seurasivat perässä. Alhainen tartuntatilanne on mahdollistanut paluun kohti normaalia.

Kertynyt tutkimusnäyttö viittaa siihen, että rajoitustoimet eivät ole ensisijainen ajuri ihmisten käyttäytymiselle, vaan pelko. Esimerkiksi Yhdysvalloissa taloutta epidemian jyllätessä avanneet osavaltiot eivät näytä onnistuneen piristämään taloutta. Erityisesti hyvätuloiset ihmiset pysyvät kotona, kun epidemiatilanne on vaikea (Myös tämä). Kun tautia on paljon liikkeellä, ihmiset pyrkivät mahdollisuuksiensa mukaan välttämään muiden ihmisten tartuttamista sekä tartunnan saamista.

Vientimaat ongelmissa

Toipumisen kannalta kuitenkaan pelkkä kotimaisen kulutuksen elpyminenkään ei riitä, vaan vientivetoisten talouksien elpyminen edellyttäisi viruksen saamista kuriin muuallakin maailmassa.

Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan kaltaiset pienet avotaloudet eivät pärjää ilman vientikysyntää. Tavaroiden ja palveluiden viennin arvo bruttokansantuotteeseen suhteutettuna oli vuonna 2019 Tanskassa 56, Ruotsissa 47, Suomessa 40 ja Norjassa 37 prosenttia. Suomen investointitavaroihin keskittyvä vienti todennäköisesti heikkenee viiveellä. Ruotsi on jo kärsinyt autoteollisuuden ongelmista ja Norja öljyn hinnan laskusta. Vaikka monien Tanskan tärkeiden vientituotteiden, kuten lääkkeiden ja maataloustuotteiden kysyntä ei todennäköisesti romahda, Tanskan vienti on kärsinyt kauppakumppanimaiden kovista sulkutoimista.

Huhtikuussa näiden Pohjoismaiden tavaravienti syöksyi peräti 20–30 prosenttia, joskaan ei yhtä paljon kuin monen tiukemmista sulkutoimista kärsineen Euroopan maan (Kuva 3). Viennin surkean vedon on syytä odottaa jatkuvan, sillä maailmankaupan odotetaan putoavan vuoden toisella neljänneksellä lähes 30 prosenttia ja koko vuonna 20 prosenttia.

Tavaraviennin vuosikasvu huhtikuussa 2020 (%)

Kun sulkutoimet ovat Pohjoismaissa rajoittuneet pitkälti kotimaan palvelusektorille, Ruotsin talous ei ole juuri hyötynyt lievemmistä rajoitustoimistaan. Viennin merkitys taloudelle on niin suuri, ettei hieman korkeampi ravintolapalveluiden kulutus näytä vaikuttavan juurikaan kansantalouden tasolla. Maailmantalouden kysyntä ratkaisee pitkälti Pohjoismaiden talousnäkymät ja suomalaisille tuotteille tärkein loppukysyntä on Yhdysvalloissa ja Kiinassa.

Lopullisten johtopäätösten aika ei ole vielä

Vaikka ensimmäisten kuukausien aikana Pohjoismaiden taloudet ovat kärsineet rinta rinnan, vielä pitkään aikaan ei voida sanoa mikä maa pääsi vähimmillä vaurioilla. Toistaiseksi Ruotsin strategiastaan maksama hinta on ollut korkein, sillä kuolleiden lukumäärä on väestöön suhteutettuna yli seitsenkertainen muihin Pohjoismaihin verrattuna.

Talousnäkymät pysyvät Pohjoismaissa erittäin sumeina ja pitkälti riippuvaisina maailmatalouden ja pandemian kehityksestä. Kotimaan kysyntänäkymiin voi kuitenkin vaikuttaa. Mikäli kuluttajat pelkäävät tartuntoja, he, jotka voivat, jäävät kotiin. Siksi parasta elvytystä on pitää tartunnat mahdollisimman alhaalla laajan testauksen ja tartuntaketjujen nopean jäljittämisen avulla, jotta ihmiset voivat pelotta työskennellä ja kuluttaa.

VIITELINKIT

Nummelin ym. (2020) ja Swedbank (2020).

Danske Bank (2020).

Cekov ja Olsen (2020).

Chetty ym. (2020) ja Aum ym. (2020).

Eurostat (2020).

UNCTAD (2020).

LÄHTEET

Aum, S., Lee, S. Y. ja Shin, Y. (2020). COVID-19 Doesn’t Need Lockdowns to Destroy Jobs: The Effect of Local Outbreaks in Korea, NBER Working Paper No. 27264.

Cekov, D. ja Olsen, K. (2020). Corona Barometer – Norway: The recovery continues, Norway Macro, Nordea Markets, https://e-markets.nordea.com/#!/article/58313/corona-barometer-norway-the-recovery-continues, haettu 1.7.2020.

Chetty, R., Friedman, J. N., Hendren, N., Stepner, M. ym. (2020). How Did COVID-19 and Stabilization Policies A↵ect Spending and Employment? A New Real-Time Economic Tracker Based on Private Sector Data, Opportunity Insights.

Danske Bank (2020). Spending Monitor Card spending has stabilised at normal levels, but not improved further, https://research.danskebank.com/research/#/Research/articlepreview/e8a462bd-efd3-4c2a-b19f-11e7992d36e3/EN, haettu 1.7.2020.

Eurostat (2020). Exports of goods and services in % of GDP, https://ec.europa.eu/eurostat/tgm/table.do?tab=table&init=1&language=en&pcode=tet00003&plugin=1, haettu 1.7.2020.
Nummelin, K., Suomi, R. ja Koivu, T. (2020). Corona Barometer for Finland: Service sector is improving, Ad Hoc Finland, Nordea Markets, https://e-markets.nordea.com/#!/article/58460/corona-barometer-for-finland-service-sector-is-improving, haettu 1.7.2020.

Swedbank (2020). Consumer Spending Observer, Macro Research.
UNCTAD (2020). Global Trade Update, UNCTAD – Division on International Trade and Commodities.