Ylpeys suomalaisuudesta on koronakevään kultareunus

Koronakevät on ollut Suomelle ja suomalaisille monella tavalla rankka kokemus. Pandemian myötä ihmishenkiä on menetetty enneaikaisesti. Turvallisuudentunne on järkkynyt. Poikkeusolot ovat sotkeneet suomalaisten arjen suunnitelmat, romuttaneet talouden ja tehneet suuren loven talouteen ja toimeentuloon. Huolimatta vaikeista ajoista, suomalaisten arvostus kansalaisuuttaan kohtaan on kasvanut entisestään. Peräti 86 prosenttia suomalaisista kokee, että on onni ja etuoikeus saada olla suomalainen (Kuvio 1). Toista mieltä tästä ei ole juuri kukaan (4 %). Suomalaisuuttaan onnenpotkuna pitävien osuus on pompannut jo kolmatta mittauskertaa peräkkäin. Nyt tapahtuneen muutoksen painoarvoa alleviivaa se, että edelliseen mittauskertaan nähden asiasta täysin samaa mieltä olevien osuus on kasvanut 14 prosenttiyksikköä.

Kuvio 1. Peräti 86 prosenttia suomalaisista kokee, että on onni ja etuoikeus saada olla suomalainen.

Tätä ennen suomalaisten arvostus kansalaisuuttaan kohtaan oli laskussa kymmenen vuoden ajan. Kansalaiset ovat onnellisesta asemastaan hyvin yksimielisiä. Naisista jopa yli 90 prosenttia pitää suomalaisuuttaan etuoikeutena (vastausten väestöryhmittäiset erittelyt löytyvät kuviosta 2).

Tulos on poikkeuksellinen.

Tulos on poikkeuksellinen EVAn Arvo- ja asennetutkimusten historiassa. Tiedot yli 30 vuoden ajalta kertovat, että suomalaisuuden arvostus on yleensä seurannut talouden kehitystä. Kun talous on sukeltanut, myös suomalaisuuden arvostus on laskenut.[i] Nyt suomalaisuuden arvostus nousi, vaikka talous putosi koronakriisissä kuin kivi.

Kuvio 2. Naisista jopa yli 90 prosenttia pitää suomalaisuuttaan etuoikeutena.

Kyse ei ole siitä, etteikö talouden huono tila olisi ollut tiedossa kyselyajankohtana maalis-huhtikuun taitteessa. Samassa Arvo- ja asennetutkimuksessa suomalaiset ilmaisivat laajalti olevansa hyvin huolissaan talouden kehityksestä ja myös talouskasvun arvostus kääntyi matalasuhdanteelle tyypilliseen tapaan kasvuun.[ii]

Kriisissä on kannattanut olla suomalainen

Poikkeuksellista tulosta selittänee suomalaisten vilpitön arvostus omaa yhteiskuntaansa kohtaan koronakriisissä. Päätöksentekijät ja viranomaiset toimivat kriisissä verraten nopeasti, jämäkästi ja johdonmukaisesti, saaden taakseen kansalaisten vahvan luottamuksen ja tuen.[iii] Mutta kriisin varsinaiset sankarit olivat suomalaiset itse. Koronarajoituksia noudatettiin säntillisesti ja siirtyminen etäopetukseen ja etätöihin – niiden kohdalla, joille se oli mahdollista – tapahtui eleettömästi ja nopeasti.

Jälkikäteen katsoen on todella kannattanut olla suomalainen, sillä Suomi on pärjännyt koronaviruksen leviämisen estämisessä toistaiseksi erittäin hyvin. Ruotsissa ja Ranskassa pandemia on niittänyt väestön kokoon suhteutettuna yli seitsemän ja Hollannissa kuusi kertaa enemmän kuolonuhreja kuin Suomessa. Italiassa ja Espanjassa uhreja lähes on yli kymmenenkertainen määrä ja Isossa-Britanniassa ja Belgiassa vielä enemmän. Naapureista karvan verran Suomea paremmin pandemian ovat pitäneet kurissa vain Baltian maat ja Norja.[iv]

Turvallisuushakuisuus selittää asenteita

Nämä luvut eivät kuitenkaan ole olleet käytettävissä silloin, kun EVAn arvo- ja asennetutkimus tehtiin. Suomalaiset ovat yksinkertaisesti luottaneet siihen, että maamme on erityslaatuinen paikka, joka pärjää.

Nyt havaitun kaltaista, yli viiden kuudenosan enemmistöä saadaan hakea aikasarjasta hyvin kaukaa, 1980-luvun puolivälistä. Kuva Suomesta onnelana koki rajun kolauksen 1990-luvun alun suuressa lamassa. Vaikka kansakunnan omakuva kiillottui uuden vuosituhannen alkuvuosina, ei entisen kaltaisia lukemia enää saavutettu. Suomi oli avautunut maailmaan ja oman maan ainutlaatuisuus ei enää ollut täysin itsestään selvää. Muuallakin elämä oli hyvää, jossakin ehkä parempaakin.

Jo muutaman vuoden jatkunutta suomalaisuuden arvostuksen nousua saattaakin selittää turvallisuuden tunne. Maailma on viime vuosina muuttunut aiempaa epävakaammaksi paikaksi, josta viime vuosien esimerkeiksi käyvät muun muassa lisääntynyt terrorismi, Venäjän toimet Ukrainassa, kasvaneet suurvaltojen väliset jännitteet, pakolaiskriisi ja Iso-Britannian ero Euroopan unionista. Kaikista näistä Suomi on selvinnyt käsillä olevan terveyskriisin tavoin verraten pienin kolhuin.

Tulevan asennekehityksen osalta ratkaisevaa saattaa kuitenkin olla se, mitä koronan mukanaan tuomasta talouskriisistä seuraa ja miten sitä Suomessa hoidetaan. Paluuta 1980-luvun suljettuun Suomeen ei enää ole.  Suomen talouden toipuminen ja julkisen talouden ohjaaminen tasapainoon edellyttävät todennäköisesti tulevaisuudessa päätöksiä, jotka voivat olla poliittisesti vaikeita. Niiden onnistumisella saattaa olla ratkaiseva merkitys sen kannalta, miten suomalaisten itsearvostus jatkossa kehittyy.

VIITTEET

[i] Ks. Haavisto (2016), ss. 5–8.

[ii] Talousasenteiden muutoksesta tarkemmin, ks. Metelinen (2020).

[iii] Ks. Haavisto (2020).

[iv] https://www.worldometers.info/coronavirus/, luvut laskettu 15.6.2020 tilanteen mukaan.

LÄHTEET

Haavisto, I. (2020) Politiikan poikkeustila, EVA Analyysi No 71, Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA.

Haavisto, I. (2016) Onnellinen Suomi, EVA Arvio No 8, Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA.

Metelinen, S. (2020) Sisukkaina savottaan, EVA Analyysi No 82, Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA.