Euron suosion huippu on ohi – enemmistö uskoo silti euron hyödyttävän Suomea
Lue tästä EVA Artikkelin kuvioliite
Suomalaisista 55 prosenttia suhtautuu nyt myönteisesti yhteisvaluutta euroon ja joka toinen (51 %) katsoo, että eurosta on Suomelle enemmän hyötyä kuin haittaa. Arviot eurosta ja sen hyödyllisyydestä Suomelle ovat kuitenkin viilentyneet hieman viime vuodesta.
Suomalaisten enemmistö (55 %) suhtautuu yhteisvaluutta euroon myönteisesti. Vain viidennes (20 %) ottaa yhteiseen rahaan kielteisen kannan ja osapuilleen yhtä moni (22 %) asennoituu euroon neutraalisti. (Kuvio 1). Myönteinen suhtautuminen euroon on vähentynyt hieman viime vuoden mittauksista. Muutos on kuitenkin pieni ja merkitsee lähinnä asenteiden palautumista vuoden 2019 huippuarvoistaan vuoden 2018 lukemiin.
Kuvio 1. Miten suhtautuu siihen, että rahayksikkömme vaihdettiin markasta euroksi (%)
EVAn Arvo- ja asennetutkimuksen mittaus tehtiin maalis-huhtikuun vaihteessa koronakriisin alettua. Tuolloin havaittiin notkahdus myös suomalaisten EU-myönteisyydessä, joka on viime vuosina ollut euromyönteisyyden tapaan suurta (ks. artikkeli suomalaisten suhtautumisesta EU-jäsenyyteen). Onkin mahdollista, että suomalaisten suhtautumisessa EU-integraatioon on meneillään käänne.
Ainakin toistaiseksi asenteiden muutos on hillittyä. Suhtautuminen euroon on muuttunut hieman vähemmän myönteiseksi lähes kaikissa väestöryhmissä. Näiden väliset asenne-erot taas noudattavat pitkälti edellisvuosista tuttua kaavaa (väestöryhmittäiset erittelyt löytyvät taulukkoliitteestä).
Voimakkain yksittäinen asennoitumista selittävä väestöllinen muuttuja on koulutustaso. Vähän koulutetut (korkeintaan ammattikoulun käyneet) ja heikoimmassa sosioekonomisessa asemassa olevat ryhmät suhtautuvat euroon selvästi varautuneemmin kuin enemmän koulutetuimmat väestöryhmät.
Menneinä vuosina nihkeys eurolle kasvoi vastaajan iän mukana, mutta nyt ikäryhmien väliset suhtautumiserot jäävät melko pieniksi. Omille lukemilleen irtaantuvat vain nuoret 18–25-vuotiaat, joista kaksi kolmesta (67 %) suhtautuu euroon myönteisesti.
Puolueet jakautuvat blokkeihin
Suurimmat mielipide-erot piirtyvät odotetusti puolueiden äänestäjäryhmien välille. Puolueiden kannattajat jakaantuvat selkeästi kahteen blokkiin, joista myönteisesti suhtautuvien leiri on paljon laajempi ja yksituumaisempi kuin kielteisesti suhtautuvien.
Kokoomuksen (85 % suhtautuu myönteisesti) ja vihreiden (80 %) äänestäjät seisovat tiukasti euron takana kuten ennenkin. Mutta myös aiemmin 2000-luvulla euroon varauksella suhtautuneet SDP:n (66 %) ja vasemmistoliiton (64 %) kannattajat näyttävät vakiintuvan selkeän europositiivisiksi ryhmiksi.
Enemmistö Liike Nytiä (63 %), RKP:tä (61 %) ja keskustaa (52 %) äänestävistä suhtautuu euroon niin ikään myönteisesti. Keskustaa äänestävät erottuvat ainoana hallituspuolueiden kannattajaryhmänä, joiden suhtautuminen euroon on viilentynyt.
Epäily euroa kohtaan tiivistyy kahteen perinteisesti euroskeptiseen äänestäjäryhmään, perussuomalaisia ja kristillisdemokraatteja äänestäviin. Perussuomalaisten kannattajista neljäsosa (24 %) suhtautuu euroon myönteisesti ja hieman alle puolet (46 %) kielteisesti. Kristillisdemokraatteja äänestävien parissa euron kannatus putoaa viidesosaan (20%) ja kielteisesti suhtautuu neljä kymmenestä (39 %).
Aivan viime vuosina suomalaisten selvä enemmistö on arvioinut euron hyödyt selvästi haittoja suuremmiksi, mutta pidemmällä aikavälillä hyötyjä ja haittoja painottavien osuudet ovat olleet melko tasaväkiset.
Yhdenkään puolueen äänestäjäryhmän enemmistö ei siis suhtaudu euroon kielteisesti. Sitä vastoin neutraali asennoituminen yhteisvaluuttaan on yleisintä juuri kristillisdemokraattien (37 %) ja perussuomalaisten (27 %) äänestäjäryhmissä.
Eurokriisin haamu kummittelee
Euro on juurtunut vuosien mittaan vahvasti suomalaisten lompakkoon eikä sen suosion pieni lasku anna aihetta odottaa, että eurokriittisyys olisi laajenemassa politiikan valtavirran aiheeksi.
Kyse ei ole pelkästään yleisestä Eurooppa-henkisyydestä vaan siitä, että suomalaiset ovat arvioineet euron ja Suomen jäsenyyden Euroopan talous- ja rahaliitossa palvelevan maatamme melko hyvin.[1] Korot ja inflaatio ovat alhaiset ja valuutan ulkoinen arvo on vakaa. Toisaalta omaa rahapolitikkaa ei ole, valuutta ei jousta ja muiden euromaiden taloushuolet ovat myös Suomen päänsärky.
Aivan viime vuosina suomalaisten selvä enemmistö on arvioinut euron hyödyt selvästi haittoja suuremmiksi, mutta pidemmällä aikavälillä hyötyjä ja haittoja painottavien osuudet ovat olleet melko tasaväkiset.
Nyt joka toinen (51 %) on sitä mieltä, että eurosta on nykyisessä taloustilanteessa Suomelle enemmän hyötyä kuin haittaa. Toista mieltä on viidesosa (19 %) (Kuvio 2).
Kuvio 2. Onko eurosta ja EMU-jäsenyydestä hyötyä vai haittaa Suomelle nykyisessä taloustilanteessa (%)
Näin kysely tehtiin
Tulokset perustuvat 2 060 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 26.3.2020–3.4.2020. Vastaajat edustavat koko maan 18–70-vuotiasta väestöä. Aineisto on kerätty Taloustutkimuksen internet-paneelilla ja painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan. Aineiston tilastollisen jatkoanalyysin on tehnyt Yhdyskuntatutkimus Oy, joka on laatinut myös tulosgrafiikan. Tulokset ja niiden tarkemmat väestöryhmittäiset erittelyt löytyvät EVAn kotisivuilta. EVAn Arvo- ja asennetutkimuksia on tehty vuodesta 1984. Tuloksiin voi tutustua osoitteessa www.eva.fi/arvopankki.
Koronakriisin ja talouden pysähtymisen myötä näyttämölle on kuitenkin hiipinyt eurokriisin haamu. Euroa hyödyllisenä pitävien osuus on laskenut selvästi, liki kymmenen prosenttiyksikköä ja epätietoisuus euron hyödyllisyydestä on kasvanut. Euroa haitallisena pitävien osuus pysyy kuitenkin ennallaan.
Suhtautumisen muutosta voidaan pitää merkkinä siitä, että suomalaiset aavistavat euron haittapuolien korostuvan huonon taloussuhdanteen aikana. Finanssikriisin jälkeisenä aikana euroalue ajautui ongelmiin samaan aikaan, kun oma taloutemme sai lisää iskuja ja vajosi pitkäkestoiseen kilpailukykykriisiin.
Muiden euromaiden tukeminen ei ollut suomalaisille mieluista.[2] Lisäksi on mahdollista, että suomalaiset tietävät työmarkkinakäytäntöjemme tukevan heikosti talouden sopeutumista suhdannemuutoksiin eurojäsenyyden oloissa.[3]
Väestöryhmittäiset erot arvioissa euron ja EMU-jäsenyyden hyödyistä ja haitoista eivät tarjoa yllätyksiä (ks. kuvioliite). Ne seuraavat pitkälti samoja latuja kuin yleinen suhtautuminen euroon. Liki kaikissa väestöryhmissä jäsenyyttä nykyisessä taloustilanteessa hyödyllisenä pitävien osuus on pudonnut useita prosenttiyksikköjä.
Suomalaisten tuki eurojäsenyydelle on kaiken kaikkiaan edelleen varsin vahvaa.
Useimpien puolueiden äänestäjäryhmissä EMU-jäsenyyden hyötyä korostavien osuus on suuri. Perussuomalaisten kannattajat jäävät yksin vaihtoehtoisen ajattelun edustajiksi. Heistä vain viidennes (22 %) katsoo eurojäsenyyden hyödyttävän Suomea ja puolet (50 %) näkee sen riippana.
Suomalaisten tuki eurojäsenyydelle on kaiken kaikkiaan edelleen varsin vahvaa. Poikkeuksellisissa oloissa siitä voi olla hyötyä, kun Suomen riippuvuus eurosta on kasvamaan päin nopean velkaantumisen myötä.
VIITTEET
[1] Ks. Haavisto (2019), s.7.
[2] Ks. Haavisto (2012), ss. 38–40.
[3] Ks. Vihriälä ym. (2020), s. 103.
LÄHTEET
Haavisto, I. (2019) Vapaus, vakaus ja vauraus, EVA Analyysi No 75, Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA.
Haavisto, I. (2012) EU vai EI?, EVAn arvo- ja asennetutkimus 2012, Taloustieto.
Vihriälä, V., Holmström, B., Korkman, S. ja Uusitalo, R. (2020). Talouspolitiikan strategia koronakriisissä, Valtioneuvoston julkaisuja 2020:13.