Suomalaiset arvostavat yrittäjyyttä – Enemmistö näkee vaurastumisenkin myönteisesti

Lue tästä EVA Artikkelin taulukkoliite

Download: Suomalaiset arvostavat yrittäjyyttä – enemmistö näkee vaurastumisenkin myönteisesti -EVA Artikkelin taulukkoliite
Suomalaiset arvostavat yrittäjyyttä – enemmistö näkee vaurastumisenkin myönteisesti -EVA Artikkelin taulukkoliite

Lataa

Suomalaisten suhtautuminen yrittäjyyteen on hyvin myönteistä. Suomalaiset luottavat yrittäjiin ja selvä enemmistö katsoo, että Suomen tulisi olla maana yrittäjäystävällisempi. Yrittäjyyttä pidetään riskipitoisena, mutta yrittäjien vaurastumiseen suhtaudutaan aiempaa myönteisemmin, kirjoittaa Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto.

Koronakriisi on iskenyt ankarasti yrittäjiin. Useimpien yrittäjien tulot ovat pudonneet rajusti, kun epidemian leviämistä on pyritty estämään rajoitustoimilla. Osa yrittäjistä on menettänyt liikevaihtonsa ja toimeentulonsa kokonaan.

Hallitus käynnisti kriisin alettua nopeasti poikkeuksellisia tukitoimia yrittäjien auttamiseksi. Tukien monimuotoisuus ja kohdentuminen ovat herättäneet myös kriittisyyttä, mutta se on jäänyt vähäiseksi verrattuna esimerkiksi viime hallituskaudella käytyyn, kitkerän sävyiseen yritystukikeskusteluun.

Tälle on kaksi syytä: suomalaiset selvästikin ymmärtävät yrittäjien ahdingon, ja toiseksi suomalaisten asennoituminen yrittäjyyteen on hyvin myönteistä. EVAn Arvo- ja asennetutkimus on seurannut suomalaisten suhtautumista yrittäjyyteen säännöllisesti. Viimeisin mittaus tehtiin syksyllä 2019, noin puoli vuotta ennen kriisin puhkeamista taloustilanteen ollessa vielä hyvä.

Yrittäjien arvostus on suurempaa kuin hallituksen.

Tuolloin kolme neljästä (76 %) suomalaisesta ajatteli, että mikäli maassamme suhtauduttaisiin myönteisemmin yrittämiseen, siitä hyötyisi koko yhteiskunta. Toista mieltä oli vain seitsemän prosenttia suomalaisista (Kuvio 1).

Kuvio 1. Mikäli maassamme suhtauduttaisiin myönteisemmin yrittämiseen, siitä hyötyisi koko yhteiskunta (%)

Asennoituminen yrittäjyyteen on aina ollut arvostavaa. Muutokset asenteissa yrittäjyyttä kohtaan vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen ovat jääneet vähäisiksi. Useampi suomalainen luottaa yrittäjiin (65 %) kuin esimerkiksi hallitukseen (60 %) tai kansalaisjärjestöihin (37 %).[i]

Yrittäjyyden riskejä pidetään suurina

Arvo- ja asennetutkimuksen tulos kertoo myös, että suomalaisten mielestä yhteiskuntamme voisi olla yrittäjäystävällisempi. Yhteiskuntaa on kehitetty pitkälti hyvinvointivaltion ja julkisen sektorin ehdoilla. Talouden sekä työmarkkinoiden pelisäännöt on sovitettu suuryritysten ja palkansaajien intresseihin. Suuren osan mielestä yrittäjille on jäänyt lähinnä maksajan rooli – ja riskit.

Puolet (50 %) katsoo että yrittäjänä toimimiseen liittyy Suomessa niin suuria maksuja ja riskejä, että ”vain hullu” ryhtyy turvallisen palkkatyön sijasta yrittäjäksi (Kuvio 2). Eri mieltä asiasta on kolme kymmenestä (29 %).

Kuvio 2. Yrittäjänä toimimiseen liittyy Suomessa niin suuria maksuja ja riskeja, että ”vain hullu” ryhtyy turvallisen palkkatyön sijasta yrittäjäksi (%)

Suhtautumisen yrittäjäriskiin lieventynyt viime vuosina selvästi, mutta säilynyt 2000-luvun keskimääräisellä tasolla.  Viesti on edelleen selvä. Suuri osa suomalaisista pitää yrittäjyyttä liian riskipitoisena vaihtoehtona, hyppynä tuntemattomaan verrattuna turvallisempaan ja kaikilla eduilla höystettyyn työsuhteeseen toisen palveluksessa.

Yrittäjien itsearvostus on kohonnut

Väestöryhmistä voimakkaimmin yrittäjyyden liiallisia riskejä korostavat työttömät, perussuomalaisia äänestävät sekä johtavassa asemassa olevat. Ainoa väestöryhmä, jonka enemmistö torjuu käsityksen liiallisesta riskistä, ovat yrittäjät itse.

Kiinnostavaa kyllä, yrittäjien suhtautuminen omaan asemaansa on muuttunut aikojen saatossa lähes täysin. Esimerkiksi vielä EVAn vuoden 2005 Arvo- ja asennetutkimuksessa juuri yrittäjät itse korostivat kaikkein voimakkaimmin käsitystä yrittäjyyden ”mielettömyydestä”.[ii] Nyt tällainen mieliala on vaimentunut ja itsearvostus vastaavasti voimistunut.

Startupit ovat muuttaneet kuvaa yrittäjyydestä.

Kehitystä saattaa osaltaan selittää yrittäjyyden viimeaikainen kehitys Suomessa. Startup- ja kasvuyrittäjyys ovat muuttaneet kuvaa yrittäjyydestä. Ammatin harjoittamisen ja toimeentulon hankkimisen rinnalle on tullut pyrkimys tähdätä korkealle.

Epäonnistumista ei pidetä enää häpeämerkkinä vaan pikemmin yhtenä riskipitoisen projektin mahdollisena lopputulemana. Sen ohella nähdään aiempaa useammin myös riskin kiikkulaudan toinen ääriasento, onnistuminen ja vaurastuminen.

Onnistuminen ei ole muilta pois

Myös suomalaisten asennoituminen yrittäjien vaurastumiseen on myönteistä. Enemmistö (56 %) näkee, että yrittäjien vaurastuminen on vain hyvä asia, sillä samalla nousee muidenkin elintaso (Kuvio 3). Toisella kannalla on reilu viidesosa (22 %).

Kuvio 3. Yrittäjien vaurastuminen on hyvä asia, sillä samalla nousee muidenkin elintaso (%)

Yrittäjän menestys ja vaurastuminen eivät siis suomalaisten mielestä ole muilta pois, vaan ne tuovat pikemmin jotain lisää kaikille. Asenteet ovat muuttuneet viime vuosikymmenen aikana vaurastumiselle positiivisemmiksi. Vuonna 2011 selvästi nykyistä harvempi suhtautui varauksettoman myönteisesti yrittäjien vaurastumiseen.

Vaurastuminen on ideologinen kysymys.

Asennoituminen yrittäjien vaurastumiseen on kuitenkin selkeän ideologinen kysymys. Eri väestöryhmien mielipide-erot ovat suurimmillaan puolueiden äänestäjäryhmien kohdalla. Ne jakaantuvat kahteen leiriin, porvareihin ja vasemmistoon (ks. Kuvioliite).

Näin kysely tehtiin

Tulokset perustuvat 2 036 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 9.10.–22.10.2019. Vastaajat edustavat koko maan 18–70-vuotiasta väestöä. Aineisto on kerätty Taloustutkimuksen internet-paneelilla ja painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan. Aineiston tilastollisen jatkoanalyysin on tehnyt Yhdyskuntatutkimus Oy, joka on laatinut myös tulosgrafiikan. Tulokset ja niiden tarkemmat väestöryhmittäiset erittelyt löytyvät EVAn kotisivuilta. EVAn Arvo- ja asennetutkimuksia on tehty vuodesta 1984. Kaikkiin tuloksiin voi tutustua osoitteessa www.eva.fi/arvopankki.

Suurinta tukea yrittäjien vaurastumiselle tulee kokoomusta äänestäviltä (86 %), mutta myös keskustan (73 %), perussuomalaisten (63 %) ja kristillisdemokraattien (63 %) kannattajien mielestä yrittäjien vaurastumisessa ei ole mitään pahaa. Myös RKP:n (54 %) ja Liike Nytin (51 %) kannattajien enemmistö yhtyy kantaan.

Vasemmistoliiton (27 %), Vihreiden (42 %) ja SDP:n (47 %) kannattajien enemmistö ei suhtaudu yrittäjien vaurastumiseen varauksettoman positiivisesti. Omille luvuilleen erkanevat kuitenkin vasemmistoliittoa äänestävät, joista vain reilu neljäsosa allekirjoittaa teesin. Kyse ei kuitenkaan ole siitä, että vasemmistoa äänestävät olisivat yrittäjävastaisia. Selkeä enemmistö näissäkin ryhmissä suhtautuu yrittäjyyteen sinänsä myönteisesti.

Selitys löytynee pikemmin eriävistä tulonjakoa koskevista käsityksistä, eli käytännössä siitä, kenelle yrittäjän menestyksen hedelmät kuuluvat ja miten ne jakautuvat. Tätä tulkintaa tukee se, että yritysten menestystä ja voitollisuutta pidetään sinänsä laajalti tärkeänä asiana. Kolme neljästä suomalaisesta (74 %) ja enemmistö kaikissa väestöryhmissä ajattelee, että suomalaisten yritysten menestys ja voitot hyödyttävät laajasti koko yhteiskuntaa (Kuvio 4).

Kuvio 4. Suomalaisten yritysten menestys ja voitot hyödyttävät laajasti koko yhteiskuntaa (%)

Nyt koko yhteiskunta kärsii koronaepidemian hyvin kielteisistä talousvaikutuksista ja jaettavana on lähinnä niukkuutta. EVAn uusimmassa, kevään 2020 Arvo- ja asennetutkimuksessa selvitettiin muun muassa sitä, ketkä ovat valmiimpia tinkimään omista eduistaan ja elintasostaan koronakriisin aiheuttaminen talousvaikeuksien selättämiseksi. Kiinnostavaa kyllä, kaikista sosioekonomisista ryhmistä suurinta valmiutta uhrata omaa elintasoaan osoittivat yrittäjät.[iii]

Kirjoittaja Ilkka Haavisto on EVAn tutkimuspäällikkö

VIITTEET

[i] Ks. Haavisto (2020).

[ii] Ks. Kiljunen & Torvi, ss. 23-24.

[iii] Ks. Metelinen (2020), s.11.

LÄHTEET

Haavisto, I. (2020). Politiikan poikkeustila, EVA Analyysi No 81, Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA.

Kiljuinen, P. & Torvi, K. (2005). Onnellisuuden vaikea yhtälö, EVA Raportti, Taloustieto.

Metelinen, S. (2020). Sisukkaina savottaan, EVA Analyysi No 82, Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA.