Lainkuuliaisuus on huipussaan korona-Suomessa

Lue tästä EVA Arvio

Download: Kurin ja järjestyksen maa
Kurin ja järjestyksen maa

Lainkuuliaisuus on huipussaan korona-Suomessa. EVA Arvion Kurin ja järjestyksen maa on kirjoittanut tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto.

Lataa

Reilu viidennes suomalaisista katsoo, että valtio säätelee liikaa yksityisen ihmisen elämää ja selvä enemmistö (63 %) torjuu teesin. Muutos parin vuoden takaiseen mittaukseen on suuri, yli 25 prosenttiyksikköä, käy ilmi EVAn Arvo- ja asennetutkimuksen tuloksista.

Suomessa ollaan höllentämässä koronavirusepidemian leviämisen estämiseksi asetettuja rajoituksia toukokuusta lähtien. Tilanne on ollut täysin poikkeuksellinen, sillä kyseessä ovat olleet mittavimmat perusoikeuksien rajoitukset sitten sotien.

Yksilönvapauksia on rajoitettu voimakkaasti tartuntatautilain ja valmiuslain nojalla, mutta rajoituksia on lavennettu myös pehmeämmin keinoin: suosituksilla ja päättäjien kansalaisiin kohdistamilla vetoomuksilla. Tarve rajoitustoimille on ollut kiistaton, mutta julkisuudessa on käyty verraten vähän keskustelua siitä, ovatko toimet olleet oikein rajattuja ja mitoitettuja.

Kansalaismielipiteen kannalta tilanne on erityisen mielenkiintoinen, sillä tyypillisesti suomalaiset suhtautuvat lakiin ja esivaltaan kunnioittavasti, mutta kammoksuvat kaikenlaista ylisääntelyä ja holhousta. Pahimmillaan virhearviot rajoitusten mitoituksessa tai kestossa voisivat johtaa sekä kansalaistottelemattomuuteen että yleiseen normien kunnioituksen höllentymiseen.

Suomalaisten asennoituminen valtion harjoittamaan sääntelyyn on kuuliaista ja täysin toisenlaista kuin suhtautuminen sääntelyyn normaalioloissa.

Kansalaiset poikkeuksellisen kuuliaisia

Toistaiseksi tällaista huolta ei ole nähtävissä, sillä kansalaisten normaali suojaus viranomaisten sääntelyä kohtaan on koronakriisissä laskettu alas. Asennoituminen valtion harjoittamaan sääntelyyn on kuuliaista ja täysin toisenlaista kuin suhtautuminen sääntelyyn normaalioloissa. Reilu viidennes (21 %) katsoo, että valtio säätelee liikaa yksityisen ihmisen elämää (Kuvio 1) ja selvä enemmistö (63 %) torjuu teesin. Ero suhtautumisessa parin vuoden takaiseen venyy yli 25 prosenttiyksikön suuruiseksi ja kasvaa vielä tästäkin, kun mennään vuosikymmenien taakse.

Tulosta selittää koronakriisin vaikutus suomalaisten asenteisiin julkista valtaa kohtaan. Suomalaiset luottavat juuri nyt poikkeuksellisen vahvasti sekä päätöksentekijöihin että virkamiehiin, ja vallanpitäjiä normaalisti varpaillaan pitävä kansalaiskriittisyys on vaimentunut.

94 prosenttia suomalaisista katsoo itselleen olevan mahdollista noudattaa niitä erittäin tai melko tarkasti.

Suomalaiset ovat laajalti huolissaan koronavirusepidemian vaikutuksista kansalaisten terveyteen ja toimeentuloon ja haluavat selvästi kantaa oman kortensa kekoon. Siksi rivit suoristuvat entisestään tiedusteltaessa, kuinka tarkkaan suomalaiset arvioivat voivansa noudattaa viranomaisten valmiuslain nojalla antamia ohjeistuksia. 94 prosenttia katsoo itselleen olevan mahdollista noudattaa niitä erittäin tai melko tarkasti. Vain pieni osa (5 %) näkee tämän kohdallaan vaikeaksi tai mahdottomaksi. Mahdollinen pelko nuorten tai ikääntyneiden koronakapinasta näyttää tulosten valossa perusteettomalta. Nuorista alle 25-vuotiaista kapinoitsijoiden osuus on väestön keskiarvoa vastaava (5 %). Yli 65-vuotiaissa kapinallisia on pyöreät 0 prosenttia.

Lue lisää suomalaisten lainkuuliaisuudesta EVA Arviosta Kurin ja järjestyksen maa