Koronakriisi yhdisti suomalaiset – käsitys demokratian toimivuudesta kohentunut

Lue tästä EVA Analyysi

Download: Politiikan poikkeustila -EVA Analyysi
Politiikan poikkeustila -EVA Analyysi

Koronakriisi yhdisti suomalaiset. Politiikan poikkeustila -EVA Analyysin on kirjoittanut tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto.

Lataa

Koronakriisi on vaikuttanut suomalaisten asenteisiin politiikkaa ja sen toimijoita kohtaan ainutlaatuisella tavalla, käy ilmi EVAn Arvo- ja asennetutkimuksesta.

EVAn Arvo- ja asennetutkimus tehtiin 26. maaliskuuta–3. huhtikuuta Sanna Marinin hallituksen johtamien rajoitustoimien ollessa tiukimmillaan. Suomalaisten kriittisyys niin puolueita, poliittista eliittiä kuin virkamiehiä ja asiantuntijoitakin kohtaan on paljon tavanomaista vähäisempää. Vastaavasti luottamus politiikkaan ja sen toimijoihin on vahvistunut voimakkaasti. Myös kansalaisten käsitys suomalaisen demokratian toimivuudesta on kohentunut.

Tyytyväisyyden suuntaan kallistuva tulos on tulosten aikasarjassa täysin poikkeuksellinen.

Kansalaisista 43 prosenttia on sitä mieltä, että demokratia toimii Suomessa niin hyvin, että puheet kansalaisten huonoista vaikutusmahdollisuuksista ovat vailla pohjaa. Toista mieltä on kolmannes (33 %). Tyytyväisyyden suuntaan kallistuva tulos on tulosten aikasarjassa täysin poikkeuksellinen. Yli 30 vuoden mittaushistoriassa demokratian toimivuutta hyvänä pitävien osuus on pysytellyt alhaisena (keskimäärin 22 prosentissa), ja enemmistö on koko ajan torjunut valoisan kuvan demokratian toimivuudesta.

Nyt havaittu muutos ei mahdu tavanomaisen asennevaihtelun piiriin. Se kertoo kansan poikkeuksellisesta yksituumaisuudesta koronaviruksen aiheuttaman yhteisen uhan torjumiseksi. Kyse on niin sanotusta rally ’round the flag -ilmiöstä (lipun ympärille kokoontuminen), jonka amerikkalainen valtiotieteilijä John Mueller havaitsi tutkimuksessaan 1970-luvulla. Hänen mukaansa Yhdysvaltain presidenttien suosio on aina kasvanut kriiseissä.

Se kertoo kansan poikkeuksellisesta yksituumaisuudesta koronaviruksen aiheuttaman yhteisen uhan torjumiseksi.

Ilmiöstä on nyt havaittu merkkejä eri maissa koronakriisin yhteydessä. Samasta asiasta kielii puolueita kohtaan osoitetun voimakkaan kritiikin laantuminen. Enää noin joka toinen (51 %) ajattelee, että puolueet ovat ajautuneet yhä kauemmas tavallisen ihmisen ongelmista. Teesin torjuu 28 prosenttia suomalaista. Vaikka tulos ei vaikuta erityisen puoluemyönteiseltä, se on suomalaisten tavanomaisiin käsityksiin suhteutettuna kuin eri planeetalta.

Näin kysely tehtiin

Tulokset perustuvat 2 060 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 26.3.–3.4.2020. Vastaajat edustavat koko maan 18–70-vuotiasta väestöä. Aineisto on kerätty Taloustutkimuksen internet-paneelilla ja painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan. Aineiston tilastollisen jatkoanalyysin on tehnyt Yhdyskuntatutkimus Oy, joka on laatinut myös tulosgrafiikan. Tulokset ja niiden tarkemmat väestöryhmittäiset erittelyt löytyvät EVAn kotisivuilta. EVAn Arvo- ja asennetutkimuksia on tehty vuodesta 1984. Tuloksiin voi tutustua osoitteessa www.eva.fi/arvopankki.

Puolueita kritisoivien rivit ovat harventuneet yli kahdellakymmenellä prosenttiyksiköllä, ja lisäksi vähennys on tapahtunut lähes kokonaan ”täysin samaa mieltä ” -vastausten osuudessa. Kriittisyys on vähentynyt rutkasti kaikissa väestöryhmissä, mutta muutos on suurin nykyisiä viittä hallituspuoluetta äänestävien parissa (kaikkien vastausten väestöryhmittäiset erittelyt löytyvät EVAn Arvo- ja asennetutkimusten tietokanta Arvopankista, www.eva.fi/arvopankki).

Voimakas kritiikki puolueita, poliitikkoja ja edustuksellisen demokratian toimivuutta kohtaan on ollut suomalaisten asenteellinen vakio. Se on toisinaan antanut aihetta huoleen, että suomalaiset ovat kääntämässä selkäänsä politiikalle. Toisaalta tyytymättömyys politiikkaan ei ole Suomessa kanavoitunut merkittävässä määrin ulkoparlamentaariseksi toiminnaksi. Myös äänestysaktiivisuus eduskuntavaaleissa on palautunut yli 70 prosentin tasolle kaksissa viime vaaleissa.

Politiikan elinvoimaisuutta todistaa, että politiikka on alkanut kiinnostaa suomalaisia vuosi vuodelta yhä enemmän. Lisäksi kyse ei ole vain kriittisyyden ja kyseenalaistamisen vaimenemisesta. Myös luottamus politiikan toimijoihin on pompannut nopeasti paljon aiempaa korkeammalle tasolle. Politiikan tekijöillä näyttäisi toistaiseksi olevan vahva valtakirja toimia. Tilanne voi kuitenkin muuttua nopeasti koronakriisin edetessä.

Lue lisää EVA Analyysista Politiikan poikkeustila.