Suomi on saatava auki

Voiko demokraattinen valtio kieltää elinkeinon harjoittamisen, estää ihmisten työssäkäynnin, sulkea maan väkirikkaimman maakunnan?

Viime päivät ovat osoittaneet, että mahdoton on mahdollista. Koronakriisi ei ole vielä näyttänyt pahintaan Suomessa. Teho-osastot toimivat toistaiseksi normaalisti. Influenssaan kuoli Suomessa vuonna 2018 alle 450 ihmistä. Toistaiseksi koronaan on kuollut Suomessa 11 ihmistä.

Milloin epidemian huippu iskee? Emme tiedä. Viranomaisten parhaat arvaukset ajoittavat sen ehkä toukokuulle, ehkä kesäkuulle. Pandemia voi viedä 120 päivää, 180 päivää tai jotain muuta.

Meillä ei ole varaa pitää Suomea näin kauan kiinni.

Meillä ei ole varaa pitää Suomea näin kauan kiinni.

Hallitus päätti viime viikolla Uudenmaan eristämisestä. Uudellemaalle keskittyy paitsi väestö, myös iso osa maan työpaikoista. Vaikka eristys onnistunee vain osittain, tämä päätös halvaannuttaa taloutta entisestään. Ravintoloiden ja baarien sulkeminen tuo satoja tuhansia lomautettuja lisää. Yrittäjien elämäntyöt ovat vaarassa tuhoutua.

Sanna Marinin (sd) hallituksen lupaama 15 miljardin euron tukipaketti voi kuulostaa suurelta, mutta ei ole riittävä. Valtaosa tuosta summasta on erilaisia takauksia ja veroluonteisten maksujen myöhästyttämisiä. Suoraa tukea hallitus on luvannut yrityksille toistaiseksi vain vähän.

Talouden kriisi tuntuu jo, mutta sen pahimmat vaikutukset ovat sylissämme vielä kauan sen jälkeen, kun pandemia on taltutettu.

Yritysten avuntarpeeseen Marinin hallituksen on pakko palata.

Hallituksen poikkeuksellisilla toimilla näyttää olevan kansalaisten laaja kannatus.

Terveyskriisi näkyy toistaiseksi vain hiljaisina katuina ja työpaikkojen tyhjinä kahvihuoneina. Talouden kriisi tuntuu jo, mutta sen pahimmat vaikutukset ovat sylissämme vielä kauan sen jälkeen, kun pandemia on taltutettu.

Siksi nyt on jo aika miettiä, miten Suomi avautuu sulkeutumisen jälkeen. Se ei voi odottaa siihen asti, kunnes viimeinenkin koronapotilas on terve. Me tarvitsemme koulut auki ja ihmisiä ostoksille. Teollisuuden hankintaketjut ja rakentaminen on saatava pyörimään normaalisti.

Terveys ja talous eivät ole vastakkain.

Terveys ja talous eivät ole vastakkain. Ne ovat osa yhteiskuntaa, jossa elämme. Talouden muodostamme me kaikki, omilla toimillamme. Lama 1990-luvun vaihteessa opetti rankalla tavalla, millaisen hinnan ihmiset joutuvat maksamaan talouden rajusta sukelluksesta.

Valtio on nyt todellakin keskuspankkien ohella se last resort, viimeinen linnake, joka pitää yhteiskunnan pystyssä.

Mutta silläkin on rajansa.

Marinin hallitus on osoittanut erinomaista kykyä nopeaan päätöksentekoon harvinaisen vaikeassa tilanteessa. Poliitikkojen kovatkaan päätökset eivät voi korvata näin rajua kysynnän pudotusta kovinkaan pitkään.

Siksi nyt, jo nyt ennen kuin pandemian huippu on käsillä, hallituksen on mietittävä, miten rajoituksia poistetaan.

Avainasemassa on testaus. Meidän pitää tietää, ketkä ovat terveitä ja kykeneviä liikkumaan kotinsa ulkopuolella. Nopeampia ja halvempia testejä on kehitteillä. Ne pitää ottaa käyttöön heti kun se on mahdollista. Vaikka se maksaa, se on silti halvempaa kuin halvaannuttaa maan talous määrättömäksi ajaksi. Yritysten työterveydet ovat se kanava, jonka kautta työntekijöitä testataan jo nyt.

Ruotsin talous on Suomeen verrattuna selvästi monialaisempi ja vahvempi. Maan julkinen talous on selvästi Suomea tukevammalla pohjalla, Ruotsilla on oma keskuspankki ja oma valuutta, väestörakennekin on Suomea edullisempi.

Ruotsi on valinnut hyvin erilaisen tien kuin Suomi tai muut maat Euroopassa. Kaupat, laskettelukeskukset ja koulut ovat ainakin toistaiseksi auki. Historia näyttää, mikä strategia toimi pandemiaa vastaan parhaiten.

Väitän, että Ruotsi selviää tästäkin kriisistä Suomea vahvempana. Siihen on ilmeiset syyt: Ruotsin talous on Suomeen verrattuna selvästi monialaisempi ja vahvempi. Maan julkinen talous on selvästi Suomea tukevammalla pohjalla, Ruotsilla on oma keskuspankki ja oma valuutta, väestörakennekin on Suomea edullisempi.

Suomi käpertyy koronan hoidossa terveydenhuollon ongelmien ympärille, kun Ruotsissa poliitikot ja viranomaiset miettivät, miten yhteiskunta kestää koronaepidemian. Tärkeimpiin kauppakumppaneihimme, Ruotsiin ja Saksaan verrattuna, Suomi on koronakriisin jälkeen velkaisempi ja entistä heikompi.

Me tarvitsemme jatkossakin jokaisen työpaikan.

Siksi meidän on otettava kriisin mahdollisuuksista kaikki irti. Nyt ei ole oikea hetki sivuuttaa työllisyystavoitetta olankohautuksella. Me tarvitsemme jatkossakin jokaisen työpaikan. Paras tapa hoitaa valtiota on luoda edellytykset yritysten kyvylle työllistää.

Blogi on pidempi versio Helsingin Sanomien mielipidesivuilla 29.3. julkaistusta kirjoituksesta.