Tuotantotalouden professori: ”Yksityisillä on julkista parempi kyky mobilisoida resursseja”

Riittävätkö tehohoitopaikat? Koronakriisi testaa terveydenhuollon kantokyvyn. Olennaista siinä on tehohoitopaikkojen riittävyys, arvioi Aalto-yliopiston tuotantotalouden professori Paul Lillrank Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn haastattelussa. Yksityisillä palveluntuottajilla on julkisia enemmän ketteryyttä mobilisoida resursseja, mutta toisaalta yrityksillä ei ole viranomaisvaltaa ja -vastuuta. Siksi yksityisten palveluntuottajien on vaikea ohjata kokonaisuuksia ja palvelujen kysyntää.

Koronaviruksen aiheuttama tauti on levinnyt pandemiaksi. Sen edelleen leviämisen torjumiseksi on ryhdytty poikkeuksellisiin toimiin muun muassa sulkemalla maiden rajoja, kouluja ja rajoittamalla ihmisten liikkumista muilla kuin välttämättömillä syillä. Suurin huoli koronaviruksen nopean leviämisen suhteen liittyy terveydenhuoltojärjestelmien kantokykyyn. Professori Paul Lillrank, ovatko koronaviruksen leviämisen hidastamiseksi valitut tiukat rajoitustoimenpiteet perusteltuja?

Tuotantotalouden professori Paul Lillrank.

”Kyseessä on uusi virus, jolle ei ole immuniteettia eikä rokotetta. Kuten kausi-influenssan  kohdalla vaarassa ovat valmiiksi sairaat vanhukset ja muut riskiryhmät. Ne, joilla ei ole ilmeistä ongelmaa, mutta vakava huoli, toimivat oikein pysymällä poissa päivystyksistä ja konsultoimalla etälääkäreitä.

Vaikka vain harvat sairastuvat vakavasti, monet sairastuvat siinä määrin, että terveyspalvelujärjestelmä kuormittuu äärimmilleen. Vastatoimien, kuten liikkumisen rajoittamisen, tarkoitus on madaltaa kuormitushuippuja. Jos kapasiteetti ylikuormittuu, muut potilaat kärsivät. Vastatoimista voi olla enemmän haittaa kuin itse viruksesta. Talouslamasta seuraa terveysongelmia. Raskailla ihmisten liikkumista rajoittavilla toimenpiteillä on huomattavia vaikutuksia ympäröivän yhteiskunnan toimintaan ja talouteen. Jossain vaiheessa myös näitä vaikutuksia on alettava ottaa nykyistä enemmän huomioon. Yhteiskunnan ja talouden perusrakenteiden ei pidä antaa vaurioitua.”

Talouslamasta seuraa terveysongelmia.

Kuinka keskeistä taudin torjunnan kannalta on se, että on olemassa kilpailullinen yksityisten terveyspalveluiden tuottajien verkosto?

”Yksityiset palvelutuottajat ovat ketterämpiä kuin julkiset. Toisaalta yrityksillä ei ole viranomaisvaltaa ja -vastuuta, joten niiden on vaikea ohjata kokonaisuuksia ja palvelujen kysyntää.

Yksityisillä on julkista parempi kyky mobilisoida resursseja. Yksityiset toimijat ovat kehittäneet esimerkiksi sähköisiä palveluja paremmin kuin julkiset. Ne ovat jo osoittautuneet tehokkaiksi. Niiden kysyntä kasvaa tulevaisuudessa. Julkinen toimija taas on virka- ja palkkarakenteensa vanki. Sitten kun tämä on ohi, terveyspalvelujen kysyntä epäilemättä on siirtynyt verkkoon entistä enemmän.”

Mitä julkisen ja yksityisen terveydenhuollon pitäisi toisiltaan oppia? Miten ne voisivat tässä tilanteessa tehdä paremmin yhteistyötä?

”Kriisitilanteessa palautuu mieliin vanha totuus: valtio on ensisijaisesti yövartijavaltio, jonka tehtävä on turvata kansalaisten sisäinen ja ulkoinen turvallisuus. Sisäiseen turvallisuuteen kuuluvat myös henkeä uhkaavat terveysriskit.

Julkisen sektorin hoidettavaksi kuuluvat viranomaistehtävät – asiat, jotka vain valtio voi kysymättä toteuttaa. Palvelut ovat lähtökohtaisesti vapaaehtoisuuteen perustuvia riippumatta siitä, miten ne rahoitetaan. Julkisen sektorin organisaatio on suunniteltu kansalaisiin kohdistuvaa vallankäyttöa varten. Ne eivät taivu tehokkaasti tuottamaan asiakkaille markkinaehtoisia palveluja.

Yksityiset pystyvät paremmin mobilisoimaan resursseja.

Julkisen sektorin tulisi keskittyä ydintehtäväänsä ja jättää palvelutuotanto yksityisille. Yrityksillä on ylivoimainen kyky hankkia, hallita, kuljettaa ja kehittää tuotantoresursseja.

Yhteistyö sujuu paremmin, kun osapuolet määrittelevät ydintehtävänsä ja -osaamisensa selvärajaisesti.”

Taudin pysäyttämisen kannalta olennaista on rokotteen kehittäminen. Mikä rooli kilpailulla on rokotteen kehittämisen kannalta?

”Markkinaehtoisesti kilpailevat yritykset ovat kautta linjan osoittaneet ylivoimansa innovatiivisuudessa lääkkeiden, diagnostiikan ja lääkintälaitteiden kehittämisessä. Kilpailua syntyy, jos on, mistä kilpailla.  Toimiva ja turvallinen rokote olisi mahtava myyntimenestys. Lääkkeissä kuitenkin kysyntä ja hinnoittelu ovat julkisen vallan käsissä.”

Minkälaiseksi arvioit Suomen terveydenhuoltojärjestelmän toimintakyvyn kriisitilanteessa, jos verrataan muihin länsimaihin?

 ”Arvioni on, että Suomen terveydenhoitojärjestelmän toimintakyky kriisitilanteessa on hyvä.

COVID-19-viruksen tartunnan saaneista arviolta 80 prosenttia saa korkeintaan lieviä oireita, 15 prosenttia saa pahoja oireita ja viisi prosenttia saa vakavia oireita. Viimeksi mainittu ryhmä tarvitsee tehohoitoa ja respiraattoreita eli hengityskoneita. Heidän kohdalla ydinkysymykset ovat:

1) kuinka paljon tehohoitopaikkoja on olemassa,

2) kuinka paljon tehohoitopaikkoja voidaan järjestää lisää tarvittaessa

3) ja miten mahdolliset terveydenhuollon henkilöstövajeet hoidetaan.

Terveydenhuollon yleistä toimintakykyä kriisitilanteessa määrääviä tekijöitä taas ovat

a) tilojen, tarvikkeiden ja laitteiden riittävyys,

b) henkilöstön riittävyys ja työn organisointi

c) sekä kansalaisten käyttäytyminen.

Päivystyskapasiteettia on Suomessa varsin hyvin.

Suomessa on varsin hyvin päivystyskapasiteettia ja varmuusvarastoja. Päivystystoiminta on Suomessa yleisesti ottaen toiminut erittäin hyvin. Kriisisuunnitelmia on tehty ja harjoituksia pidetty. Avainkysymys on, miten henkilöstö pysyy terveenä ja työkuntoisena.

Yleisesti ottaen Suomen terveydenhuolto on hyvää kehittyneiden maiden keskitasoa. OECD:n toteuttaman Health at a Glance -tilastojulkaisun yli sadalla indikaattorilla Suomi ei ole missään huonoin eikä paras. Kustannukset ovat hieman alle keskiarvon.

Suomen ongelmat ovat kiireettömän perusterveydenhoidon saavutettavuus, moniongelmaiset, erittäin kalliit potilaat mukaan lukien vanhukset sekä elämän loppuvaiheen hoito.

Suomen erikoissairaanhoito toimii erinomaisesti, ja on joissakin syöpähoidoissa ja synnytyksiin liittyvässä hoidossa maailman huippua. Samoin vakavien ja kiireellisten tapausten ensihoito ja päivystys toimivat erinomaisesti kaikkialla maassa, myös haja-asutusalueilla erityisesti lääkärihelikopteritoiminnan ansiosta.”