Suomalaiset aiempaa markkinatalousmyönteisempiä – Suuri muutos perussuomalaisten kannattajissa
Suomalaisten asenteet ovat muuttuneet markkinataloudelle myönteisemmiksi lähes kaikissa väestöryhmissä. Askel oikealle näkyy erityisesti kristillisdemokraattien ja perussuomalaisten, mutta myös keskustan ja RKP:n äänestäjien kohdalla. Suomalaisten markkinatalousasenteita selvitetään EVA Analyysissa Askel oikealle.
Vuodesta 2009 vuoteen 2019 Suomessa tapahtunut siirtymä markkinatalousmyönteisyyden suuntaan on varsin laajapohjainen ja kattaa lähes kaikki väestönosat. Vain neljässä väestöryhmässä markkinatalouteen ei suhtauduta nyt myönteisemmin kuin vuonna 2009 (katso kaikki tarkastellut väestöryhmät EVA Analyysista Askel oikealle). Työttömien ja opiskelijoiden asennoitumisessa ei näy muutosta.
Vihreiden äänestäjien syventynyt markkinatalouskritiikki kertoo puolueen ankkuroitumisesta yhä selkeämmin vasemmalle.
Vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajien asennoituminen markkinatalouteen on muuttunut kriittisempään suuntaan. Useimpien väestöryhmien kohdalla muutosta voidaan pitää maltillisena. Silti etenkin puolueiden äänestäjäryhmät ajattelevat nyt osin toisin kuin ennen. Jos politiikka ja yhteiskunnallinen keskustelu ovat aiempaa ideologisempia, niin ovat äänestäjätkin.
Suurimmat harppaukset oikealle nähdään kristillisdemokraattien ja perussuomalaisten äänestäjien kohdalla.
Suurimmat harppaukset oikealle nähdään kristillisdemokraattien ja perussuomalaisten äänestäjien kohdalla. Selitystä voidaan hakea päivänpolitiikasta ja puolueiden oppositioasemasta Sanna Marinin punavihreää hallitusta kohtaan, mutta jäljet johtavat nykyhetkeä kauemmas. Kummankin puolueen linjaukset ovat vuosien mittaan muuttuneet. Perussuomalaiset äänestäjät olivat vielä vuonna 2009 väestön keskiarvoa selvästi markkinakriittisempiä, mutta puolueen äänestäjien siirtymisestä piirun verran oikealle saatiin selviä merkkejä jo vuoden 2015 Arvo- ja asennetutkimuksessa. Kristillisdemokraattien kohdalla tulosta on tulkittava varovasti väestöryhmän pienuuden takia.
Näin kysely tehtiin
Tulokset perustuvat 2 036 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 9.10.–22.10.2019. Vastaajat edustavat koko maan 18–70-vuotiasta väestöä. Aineisto on kerätty Taloustutkimuksen internet-paneelilla ja painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan. Aineiston tilastollisen jatkoanalyysin on tehnyt Yhdyskuntatutkimus Oy, joka on laatinut myös tulosgrafiikan. Tulokset ja niiden tarkemmat väestöryhmittäiset erittelyt löytyvät EVAn kotisivuilta. EVAn Arvo- ja asennetutkimuksia on tehty vuodesta 1984. Tuloksiin voi tutustua osoitteessa www.eva.fi/arvopankki.
Siirtymiä nähdään myös hallituspuolueiden keskustan ja RKP:n kannattajien kohdalla. Molempien äänestäjät ovat nyt etäämmällä nykyisten hallituskumppaniensa kannattajista kuin vuonna 2009. Kun jo vanhastaan markkinatalousmyönteiset kokoomuksen kannattajat ovat vielä tukevammin oikeassa laidassa, äänestäjien asenteet vaikuttaisivat kielivän oikeistoblokin tilauksesta. Vastaava blokki löytyy myös kuvaajan toisesta päästä. Vasemmistopuolueiden ja vihreiden kohdalla tosin siirtymät vasemmalle jäävät vähäisemmiksi kuin oikeistopuolueiden siirtymät oikealle. SDP:n äänestäjien kannat ovat pitkälti ennallaan ja vasemmistoliiton äänestäjät olivat kaukana vasemmalla jo vuonna 2009. Vihreiden äänestäjien syventynyt markkinatalouskritiikki kertoo puolueen ankkuroitumisesta yhä selkeämmin vasemmalle. Tulokset eivät kuitenkaan tarkoita, että suomalaisten markkinatalousasenteissa olisi tapahtunut merkittävää polarisaatiota vuodesta 2009 vuoteen 2019. Kärjistymistä nähdään puolueiden äänestäjäryhmien välillä. Muut väestöryhmät ovat lähinnä siirtyneet piirun verran markkinatalousmyönteisempään suuntaan.