Äänestäjät jakautuvat edelleen vasemmistoon ja oikeistoon – Näin eri puolueiden kannattajat suhtautuvat kapitalismiin ja sosialismiin
Usein esitetään, että politiikan perinteinen talouteen pohjautuva jako vasemmistoon ja oikeistoon ei ole enää entisensä. Arvo- ja asennetutkimuksen perusteella se vaikuttaisi kuitenkin olevan jopa entistäkin relevantimpi, kirjoittaa EVAn tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto.
Uusiksi jakolinjoiksi on ehdotettu esimerkiksi suhtautumista kansainvälisyyteen (globalistit–lokalistit) tai moniarvoisuuteen (arvoliberaalit–arvotraditionalistit). Suosittuja ovat olleet myös median ja useiden tutkijoiden vaalikoneiden tuottamasta tiedosta laskemat kartat, joissa vasemmisto-oikeistoakselin rinnalle on syntynyt liberaali–konservatiivi-ulottuvuus.
Vaihtoehtoiset jakolinjat eivät ole jääneet pelkästään puheen tasolle. Suomen eduskunnan istumajärjestystä muutettiin keväällä 2019 siten, että kansallismielisyyttä avoimesti edustavat perussuomalaiset siirrettiin istuntosalin oikeaan laitaan. Muutosta perusteltiin sillä, että Euroopan parlamentissa vastaavat ryhmät istuvat salin oikeassa laidassa.
Puolueiden äänestäjäryhmät erottuvat toisistaan selkeästi suhtautumisessaan konservatismiin, mutta samalla useimpien puolueiden kannattajat suhtautuvat myönteisesti
liberalismiin.
Arvo- ja asennetutkimuksen ideologioita koskevan kysymyssarjan avulla päästiin selvittämään, miten suhtautuminen liberalismiin ja konservatismiin jakaa eri puolueiden äänestäjäryhmiä. Vertailun vuoksi selvitettiin, miten asennoituminen sosialismiin ja kapitalismiin jakaa samoja ryhmiä (katso artikkelin kuviot). Puolueiden äänestäjäryhmien paikka kuvioissa saatiin vähentämällä kuhunkin ideologiaan myönteisesti suhtautuneiden prosenttiosuudesta kielteisesti suhtautuneiden prosenttiosuus.
Lähes kaikki liberaaleja
Puolueiden äänestäjäryhmät erottuvat toisistaan selkeästi suhtautumisessaan konservatismiin, mutta samalla useimpien puolueiden kannattajat suhtautuvat myönteisesti liberalismiin. Tämä kyseenalaistaa käsityksen, jonka mukaan puolueiden äänestäjäryhmiä voitaisiin jyrkästi jakaa liberaaleihin ja konservatiiveihin. Ainoastaan kristillisdemokraattien kannattajat osoittautuvat konservatiiveiksi, jotka suhtautuvat torjuvasti liberalismiin.
Vastaavasti vain kolme ryhmää (vihreitä, RKP:tä ja vasemmistoliittoa äänestävät) ovat samalla
kertaa selkeän liberaaleja ja ei-konservatiivisia. Muiden puolueiden äänestäjäryhmät yhdistelevät liberalismia ja konservatismia. Perussuomalaisten äänestäjät arvostavat konservatismia, mutta heidän kantansa liberalismiin jää avoimeksi. Keskustan ja kokoomuksen kannattajat ovat selvästi keskiakselin liberaalilla puolella, mutta heidän asennoitumisensa konservatismiin jää auki. SDP:n kannattajat kyllä sanoutuvat irti konservatismista, mutta heidän sitoutumisensa liberalismiin jää vaisuksi. Jako liberaaleihin ja konservatiiveihin jää muotopuoleksi.
Useat periaatteessa liberaaleiksi identifioituvat väestöryhmät saattavat olla joissain asioissa hyvinkin konservatiivisen tai vapauksia rajoittavan politiikan kannalla – ja toisinpäin.
Eri ryhmien suhtautumista liberalismin ja konservatismin eri ulottuvuuksiin on selvitettävä hienosyisemmin, sillä tiedämme, että useat periaatteessa liberaaleiksi identifioituvat väestöryhmät saattavat olla joissain asioissa hyvinkin konservatiivisen tai vapauksia rajoittavan politiikan kannalla – ja toisinpäin.
Talouden arvot jakavat
Näin kysely tehtiin
Tulokset perustuvat 2 036 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 9.10.–22.10.2019. Vastaajat edustavat koko maan 18–70-vuotiasta väestöä. Aineisto on kerätty Taloustutkimuksen internet-paneelilla ja painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan. Aineiston tilastollisen jatkoanalyysin on tehnyt Yhdyskuntatutkimus Oy, joka on laatinut myös tulosgrafiikan. Tulokset ja niiden tarkemmat väestöryhmittäiset erittelyt löytyvät EVAn kotisivuilta. EVAn Arvo- ja asennetutkimuksia on tehty vuodesta 1984. Tuloksiin voi tutustua osoitteessa www.eva.fi/arvopankki.
Eduskunnan vanha istumajärjestys perustui siihen, että sosialistit istuivat salin vasemmalla puolella ja porvarit oikealla. Tämä jaottelu tulee edelleen esiin selkeän erottelevana myös puolueiden kannattajaryhmissä, kun tarkastellaan äänestäjien suhtautumista talousideologioihin. Vasemmistoliittoa äänestävät ovat voimakkaan sosialistisia ja antikapitalistisia, SDP:n kannattajien linja on hillitympi ja vihreät nojaavat varovasti sosialismin suuntaan. Porvaripuolueiden kannattajat ryhmittyvät vahvasti jakauman ei-sosialistiseen ruutuun, ja kokoomusta äänestävät asemoituvat tukevimmin sen kapitalistiseen reunaan. Perussuomalaisten kannattajat ovat selkeän ei-sosialistisia, mutta erkanevat porvareiden blokista hieman keskelle. Jos kuvion vaaka-akselilla kapitalismi korvattaisiin markkinataloudella, puolueiden asemointi säilyisi pääpiirteittäin samana, kuitenkin sillä merkittävällä erolla, että SDP:n ja vihreiden äänestäjät profiloituisivat nyt markkinamyönteisinä sosialisteina. Voimakkaimmin ryhmiä toisistaan erotteleva tekijä on siten suhtautuminen sosialismiin. Vanhassa siis vara parempi puhuttaessa politiikan vasemmasta ja oikeasta. Jako pohjautuu edelleen pitkälti talouden arvoihin, ei kulttuurisiin arvokysymyksiin.
Lisää aiheesta EVA Analyysissa Askel oikealle.