Tavisten pikkurahoilla on väliä

Yksi keino on todeta, että ”mutta kun kaikki eivät voi sijoittaa”. Jos kaikki eivät voi koko ajan ja aina, silloinhan mitään ei kannata tehdä.

Toinen erittäin suosittu tapa on todeta ääneen tosiasia, jonka kaikki tietysti tietävät. ”Eihän tavisten pikkurahoilla ole mitään merkitystä”.

Tällä argumentilla on tehokkaasti torpattu muun muassa pienten osinkojen verovapaus. Tärkeintä on pitää veropohjat mahdollisimman laajoina eikä puhkoa sinne reikiä.

Sama ajatus toistuu sijoitussäästötilin yhteydessä. Tilille ostettujen osakkeiden tuottoa verotetaan vasta, kun sijoittaja niitä myy. SAK ja muun muassa ministeri Timo Harakka näkevät tilin turhana verohärpäkkeena hyväosaisille.

Kuitenkin tavalliset palkansaajat tarttuvat myöhennettyyn verotukseen perustuviin sijoitustuotteisiin. Näin kävi PS-tilien avautuessa ja näin on vuodenvaihteessa tarjolle tulleiden sijoitussäästötilien kanssa. Tilejä on avattu kymmeniä tuhansia. Tilille on talletettava ensin käteistä, jolla asiakas ostaa osakkeita. Sijoituspalveluyhtiö Nordnetin mukaan heillä avatuissa tileissä valtaosassa rahan lähde on palkkatulo.

Silti kannattaisi ottaa oppia Tanskasta ja katsoa, voisiko sijoitussäästötiliä muokata vielä paremmaksi.

Rikkaille on aina tarjolla omat keinonsa vaurastua, mutta muissa Pohjoismaissa on haluttu poliittiisilla päätöksillä  tukea myös keski- tai pienituloisten vaurastumista.

Suomessakin tämä ymmärrettiin vihdoin ja saimme sijoitussäästötilin käyttöön viimeisenä Pohjoismaista, kahdeksan vuotta Ruotsin jälkeen.

Edelleen mallia kannattaisi ottaa muista Pohjoismaista.

Tanskassa mikä tahansa poliittinen uudistus ei ole asian loppu- vaan alkupiste. Kun uudistus on saatu jalalle, sitä muokataan. Tanskassa sijoitussäästötilin raja asetettiin 50 000 kruunuun, jota kritisoitiin liian alhaiseksi. Tilit ovat olleet tarjolla reilun vuoden, kysyntä on jäänyt melko alhaiseksi. Niinpä Tanska aikoo korottaa tilin ylärajaa 100 000 kruunuun, mikäli lakiesitys hyväksytään.

Suomessa mikä tahansa uudistus on usein kuin pihtisynnytys: kamala kokemus, johon ei haluta enää palata. Silti kannattaisi ottaa oppia Tanskasta ja katsoa, voisiko sijoitussäästötiliä muokata vielä paremmaksi.

Toisen opin voisi hakea Ruotsista ja väljentää tilin sääntöjä. Miksi tilille saa ostaa vain osakkeita, kun rahastot ovat laajasti käytetty sijoitustuote? Hajautus onnistuu helpoimmin rahastojen kautta.

Sijoitus kotimaiseen yhtiöön ei ole ahnetta keinottelua, vaan liiketoiminnan ja työpaikkojen mahdollistamista.

Kansankapitalismin kehittäminen ei heikennä hyvinvointivaltiota, vaan vahvistaa sitä.

Ruotsissa on Pohjoismaista parhaat rahoitusmahdollisuudet pienille yhtiöille, niin hyvät että tanskalaiset kasvuyhtiöt valitsevat listautumiseen mieluummin Tukholman kuin Kööpenhaminan pörssin. Tämä ajatus ei ole vieras monelle suomalaisellekaan yhtiölle.

Nasdaqin First North -kasvuyhtiöiden lista on elävin ja liikkuvin nimenomaan Tukholmassa. Pörssin tarjoamilla rahoitus- ja kasvuedellytyksillä on merkitystä myös kansantalouden kannalta.

Tämä ajatus tahtoo unohtua tavisten pienten rahojen kritisoijilla.

Sijoitus kotimaiseen yhtiöön ei ole ahnetta keinottelua, vaan liiketoiminnan ja työpaikkojen mahdollistamista.