Nato-kannat vakaita – Kannatuksessa suuria eroja miesten ja naisten välillä
Reilu viidesosa suomalaisista kannattaa Suomen liittymistä Natoon ja vajaa puolet vastustaa, käy ilmi EVAn Arvo- ja asennetutkimuksesta.
Suomalaisten kannat maamme mahdolliseen Nato-jäsenyyteen ovat pysyneet viime vuodet lähes ennallaan. Kannat ovat hyvin lähellä Nato-asenteiden pitkän aikavälin keskiarvoa.
Nyt 22 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että maan pitäisi liittyä Pohjois-Atlantin liiton eli Naton jäseneksi. Jäsenyyttä vastustaa 47 prosenttia suomalaisista (ks. kuva 2). Lukemat eivät ole juuri liikahtaneet vuoden takaisesta.
Väestöryhmittäin erottavimmat tekijät Nato-jäsenyyden suosiossa ovat sukupuoli, ikä ja puoluekanta.
Väestöryhmittäin erottavimmat tekijät Nato-jäsenyyden suosiossa ovat sukupuoli, ikä ja puoluekanta. Miehet kannattavat (30 %) Suomen Nato-jäsenyyttä selvästi naisia (14 %) enemmän. Sukupuolten asenne-erojen tarkastelu ikäryhmittäin (ks. kuvio yllä) paljastaa, että näistä ryhmistä kaikkein nihkeimpiä jäsenyydelle ovat nuoret (18 –35-vuotiaat) naiset. Heistä vain 11 prosenttia kannattaa Suomen Nato-jäsenyyttä. Suopeimpia ovat taas keski-ikäiset (36 –55-vuotiaat) miehet, joista jäsenyyttä kannattaa lähes joka kolmas (33 %).
Näin kysely tehtiin
Tulokset perustuvat 2 036 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 9.10.–22.10.2019. Vastaajat edustavat koko maan 18–70-vuotiasta väestöä. Aineisto on kerätty Taloustutkimuksen internet-paneelilla ja painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan. Aineiston tilastollisen jatkoanalyysin on tehnyt Yhdyskuntatutkimus Oy, joka on laatinut myös tulosgrafiikan. EVAn Arvo- ja asennetutkimuksia on tehty vuodesta 1984. Tuloksiin voi tutustua osoitteessa www.eva.fi/arvopankki.
Kaikista väestöryhmistä vähäisintä kannatus on työttömien (vain 2 % kannattaa) ja vasemmistoliittoa äänestävien (4 %) parissa. Selvästi suurinta Nato-kannatus on puolestaan kokoomuksen (51 %) ja RKP:n (43 %) äänestäjissä.
Nato-jäsenyyden kannatus on vaisua kaikissa hallituspuolueiden äänestäjäryhmissä (RKP:n kannattajia lukuun ottamatta). Juuri työnsä aloittaneella Sanna Marinin hallituksella ei olisi äänestäjiensä tukea, mikäli se päättäisi hakea Nato-jäsenyyttä.
Pitkän aikavälin tarkastelussa nykyasenteet eivät kuitenkaan ole erityisen nihkeitä. Alimmillaan Nato-jäsenyyden kannatus oli EVAn kyselyissä vuonna 2012, jolloin vain 14 prosenttia otti myönteisen kannan jäsenyyteen ja selvä enemmistö (65 %) vastusti sitä.
Nato-jäsenyyden suosio vahvistui selvästi vuonna 2015. Muutosta selittänee Venäjän vuonna 2014 aloittama sota Itä-Ukrainassa ja Krimin-valloitus. Sittemmin Nato-jäsenyyden kannatus on hieman laskenut, mutta se on kuitenkin pysytellyt korkeampana kuin vuosikymmenen alussa.
Myönteisimmillään Nato-kannat ovat olleet EVAn mittaushistoriassa vuonna 1998. Tuolloin 28 prosenttia suomalaisista kannatti Natoon liittymistä, 39 prosenttia vastusti.