Rajaton työtaisteluoikeus jakaa suomalaisten mielipiteitä

Lue EVA Arvio tästä

Download: Rajansa lakollakin -EVA Arvio
Rajansa lakollakin -EVA Arvio

Rajaton työtaisteluoikeus jakaa suomalaisten mielipiteitä. EVA Arvion Rajansa lakollakin ovat kirjoittaneet tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto ja toimituspäällikkö Sami Metelinen.

Lataa

Lakko-oikeutta kunnioitetaan Suomessa laajasti perusoikeutena, mutta suurta haittaa aiheuttavat ja poliittiset lakot jakavat voimakkaasti mielipiteitä, selviää Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn Arvo- ja asennetutkimuksesta.

EVA luotasi suomalaisten näkemyksiä lakko-oikeuteen kolmen kysymyksen sarjalla. Kaikki kysymykset käsittelevät lakko-oikeuden koskemattomuutta tai rajoittamista. Valinta on tehty lakko-oikeuden hyväksyttävyyttä koskevien näkemyserojen esiin saamiseksi. Tulokset piirtävät suomalaisten näkemyksistä kokonaiskuvan, jonka mukaan lakkoa kunnioitetaan yleisesti ottaen työtaistelutoimenpiteenä, kunhan sen käyttö on kohtuuden rajoissa.

Lakko-oikeus taataan kansainvälisissä sopimuksissa ja niiden tulkinnoissa. Suomalaisten vastaukset Arvo- ja asennetutkimukseen kertovat, että työtaisteluoikeuden periaatteeseen suhtaudutaan enimmäkseen kunnioittavasti. Enemmistön (60 %) mielestä lakko-oikeus on perusoikeus, jota ei saa rajoittaa missään oloissa. Eri mieltä on neljäsosa (25 %).

Yhteiskunnallisen tilanteen lisäksi käsityksiin lakko-oikeuden koskemattomuudesta vaikuttaa se, miten ja mihin tätä oikeutta käytetään.

Olosuhteet näyttävät kuitenkin vaikuttavan siihen, millä silmällä suomalaiset lakkoilua katsovat. Esimerkiksi vain kolme vuotta sitten suhtautuminen lakko-oikeuteen oli selvästi nihkeämpää. Vuonna 2016 selvästi harvempi (50 %) piti lakko-oikeutta perusoikeutena, jota ei sovi rajoittaa ja toista mieltä oli 39 prosenttia. Tuolloin elettiin keskellä vaikeaa työmarkkinapoliittista tilannetta. Hallitus painosti ammattiliittoja työvoimakustannuksia alentavaan ja kilpailukykyä parantavaan sopimukseen esityksellä kilpailukykylakipaketista. Ammattiyhdistysliike puolestaan painosti hallitusta laajamittaisilla poliittisilla työtaistelutoimilla, joista näyttävin oli 18. syyskuuta 2015 järjestetty yleislakkoa muistuttanut ”toimintapäivä”. Nyt taloudessa menee paljon paremmin.

Näin kysely tehtiin

Tulokset perustuvat 2 036 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 9.10.–22.10.2019. Vastaajat edustavat koko maan 18–70-vuotiasta väestöä. Aineisto on kerätty Taloustutkimuksen internet-paneelilla ja painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan. Aineiston tilastollisen jatkoanalyysin on tehnyt Yhdyskuntatutkimus Oy, joka on laatinut myös tulosgrafiikan. EVAn Arvo- ja asennetutkimuksia on tehty vuodesta 1984. Tuloksiin voi tutustua osoitteessa www.eva.fi/arvopankki.

Yhteiskunnallisen tilanteen lisäksi käsityksiin lakko-oikeuden koskemattomuudesta vaikuttaa se, miten ja mihin tätä oikeutta käytetään. Suurta haittaa ulkopuolisille aiheuttavat lakot ja poliittinen lakkoilu arveluttavat melko laajaa osaa suomalaisista. Suomalaisista 38 prosenttia on sitä mieltä, että lakot, joista aiheutuu suurta haittaa ulkopuolisille, pitäisi voida kieltää kokonaan. Haitallisten lakkojen totaalikieltoa vastustaa jonkin verran suurempi joukko (45 %), mutta enemmistö ei enää asetu lakko-oikeuden koskemattomuuden kannalle.

Suhtautuminen lakko-oikeuden rajoittamiseen muuttuu hienoisesti kysyttäessä tulisiko poliittiset lakot kieltää kokonaan, koska niissä on kyse asioista, joihin työnantaja ei voi vaikuttaa. Näin ajattelee 39 prosenttia suomalaisista ja käytännössä yhtä moni (38 %) torjuisi poliittisten lakkojen rajoitukset.

Lisää aiheesta EVA Arviossa Rajansa lakollakin