Työn merkitys suomalaisille: raha, yhteiskunnallinen velvollisuus, itsensä kehittäminen ja yhteisöllisyys

Lue EVA Analyysi tästä

Download: Rahan takia -EVA Analyysi
Rahan takia -EVA Analyysi

Työ merkitsee suomalaisille ensisijaisesti ansioita. EVA Analyysin Rahan takia on kirjoittanut EVAn tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto.

Lataa

Työn merkityksistä suomalaisille tärkein on raha. Peräti kahdelle kolmesta (65 prosenttia) työ merkitsee keinoa rahoittaa muita, ansiotyötä kiinnostavampia aktiviteetteja. Lähes puolelle (47 prosenttia) työ merkitsee vain keinoa toimeentulon hankkimiseksi, selviää EVAn Arvo- ja asennetutkimuksesta.

Kartoitimme työn merkityksiä kansalaisille seurantaväittämillä sekä viisitoistakohtaisella
kysymyssarjalla, jossa vastaajia pyydettiin arvioimaan, mitä ansiotyön eri ulottuvuudet merkitsevät heille henkilökohtaisesti.

Näin kysely tehtiin

Tulokset perustuvat 2 036 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 9.10.–22.10.2019. Vastaajat edustavat koko maan 18–70-vuotiasta väestöä. Aineisto on kerätty Taloustutkimuksen internet-paneelilla ja painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan. Aineiston tilastollisen jatkoanalyysin on tehnyt Yhdyskuntatutkimus Oy, joka on laatinut myös tulosgrafiikan. Tulokset ja niiden tarkemmat väestöryhmittäiset erittelyt löytyvät EVAn kotisivuilta. EVAn Arvo- ja asennetutkimuksia on tehty vuodesta 1984. Tuloksiin voi tutustua osoitteessa www.eva.fi/arvopankki.

Kysymyssarjaan annetut vastaukset kertovat, millaisia merkityksiä, motiiveja, kokemuksia ja arvoja suomalaiset nykyisin liittävät omaan työhönsä. Tulostarkastelussa keskitytään ”hyvin suuressa määrin” ja ”paljolti” -vastauksiin, koska useimmilla vaihtoehdoilla on vastaajille ainakin jossakin määrin merkitystä. Jos myös ”jossakin määrin” -vastaukset huomioidaan, esimerkiksi 90 prosenttia suomalaisista vastaa työn merkitsevän ”keinoa rahoittaa muita aktiviteetteja, joista on todella kiinnostunut”.

Tuloslistan kärkeen nousee neljä tekijää: raha, yhteiskunnallinen velvollisuus, itsensä kehittäminen sekä yhteisöllisyys. Rahan merkitystä työn tekemiselle kuvaa myös se, että vain 22 prosenttia kävisi töissä, vaikka ei rahaa tarvitsisi. Kaksinkertainen osuus (44 %) ei innostuisi työn tekemisestä, jos rahaa olisi muutoin riittävästi. Työssä ei kuitenkaan ole kyse pelkästään rahasta. Jos työtä tarkastellaan ”pelkkänä liikesuhteena, jossa työnantaja ostaa työni ja minä myyn”, vajaa neljännes (23 %) allekirjoittaa sen omalla kohdallaan. Paljon useampi (41 %) torjuu kuvauksen.