Työ on ihmisen kruunu ja kunnia – mutta asenteissa orastaa muutos
Lue EVA Analyysi tästä
Työ merkitsee suomalaisille ensisijaisesti ansioita. EVA Analyysin Rahan takia on kirjoittanut EVAn tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto.
Marraskuinen maanantai, ja työviikko alkaa. Miltä tuntuu?
Todennäköisesti sitä mukavammalta, mitä parempi koulutus tai asema työelämässä vastaajalla on.
Suurin osa suomalaisista paiskii töitä rahan takia. Monelle meistä työ on sekä velvollisuus että mahdollisuus kehittää itseään.
Käsitys työstä olennaisena elämän sisältönä näyttää olevan hitaasti muuttumassa. EVA on tutkinut suomalaisten asenteita työhön 1980-luvulta lähtien. Tuoreimmassa Arvo- ja asennetutkimuksessa orastaa hienoinen muutos.
Edellisiin kyselytutkimuksiin verrattuna vastauksissa näkyy siirtymä kohti vähemmän työkeskeistä elämänsisältöä.
Tähän on selitys. Vastaajajoukosta poistuvat hiljalleen ennen sotia syntyneet ikäluokat, joiden elämässä työ ja Suomen jälleenrakennus linkittyvät vahvasti yhteen. Työ on näille sukupolville ollut sekä velvollisuus että kunnia.
Heidän siirtyessä hiljalleen pois vastaajajoukosta tilalle nousevat nuoremmat, paremmin koulutetut sukupolvet, joille työ on edelleen tärkeää mutta ei enää elämän tärkein sisältö.
Näyttää siltä, että nuoremmille sukupolville työ ei ole samalla tavalla ihmisen arvoa niin voimakkaasti määrittävä tekijä kuin vanhemmille polville.
Kärjistäen, nuoret tekevät töitä rahoittaakseen vapaa-aikaansa. Yli 50-vuotiaille työssä on jo paljon muitakin arvoja kuin raha.
Koulutus tuo mielekkyyttä työhön.
Suomalaisten asenteet työtä kohti muuttuvat silti kokonaisuutena hitaasti. Laaja enemmistö suomalaisista jakaa käsityksen työstä jokaisen velvollisuutena yhteiskuntaa kohtaan.
Aikaisemmistakin EVAn Arvo- ja asennetutkimuksista näkyvät hyvin suomalaisten asenteet työtä kohtaan: Suomessa jokaisen on tehtävä töitä. Joutenoloa ei katsota hyvällä, vaan jokaisen panosta kaivataan hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitoon.
Työ tuntuu sitä mielekkäämmältä, mitä parempi koulutus ja sosioekonominen asema vastaajalla on.
Mitä heikompi asema ihmisellä on työmarkkinoilla, sen kuormittavammaksi hän sen kokee. Työttömät ja ilman ammatillista koulutusta olevat kokevat työelämän kaikkein kuormittavaksi.
Tämä näkyy myös kysymyksissä työelämän laadussa. Epäoikeudenmukaista kohtelua kokevat useimmiten ilman ammatillista koulutusta olevat.
Työltä myös odotetaan paljon. Sekä työnantajilla että töitä hakevilla on toisilleen pitkä toivelista, josta molempien osapuolten pitäisi olla valmis joustamaan.
Tämä kävi ilmi EVA Virkku -tilaisuudessa, jossa kohtaanto-ongelmasta olivat keskustelemassa työministeri Timo Harakka, Baronan toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmanen sekä Etlan tutkimusjohtaja Antti Kauhanen. Tilaisuudesta tehdyn podcastin voi kuunnella täällä.