Jyrki Katainen: ”EU:ta ei tarvitse joka päivä fanittaa”

Euroopan komission varapuheenjohtajan Jyrki Kataisen mielestä Euroopan unionia ei tarvitse joka päivä fanittaa. Sen sijaan EU:ta kannattaa hänen mukaansa käyttää hyväksi sellaisiin asioihin, missä oma valtio on liian pieni.

Suomen EU-kansanäänestyksestä tulee 16. lokakuuta 2019 kuluneeksi 25 vuotta. Haastattelimme Jyrki Kataista EU:sta, suhtautumisesta siihen ja tietenkin kansanäänestyksestä.

Jyrki Katainen, olet toiminut merkittävissä poliittisissa tehtävissä niin Euroopan unionin kuin Suomenkin tasolla. Aikasi valtiovarainministerinä, pääministerinä ja Euroopan komission varapuheenjohtajana ovat olleet EU:ssa turbulenttia aikaa eurokriisin ja maahanmuuttokriisin myötä. Nyt akuutit ongelmat näyttävät väistyneen. Onko syytä olla tyytyväinen siihen, miten EU on kyennyt ongelmia ratkomaan?

”Voidaan olla tyytyväisiä. Esimerkiksi maahanmuuttokysymyksessä tietyt poliittiset päätökset ja sopimukset esimerkiksi Turkin kanssa tuhosivat ihmissalakuljettajien bisnesmallin siinä laajuudessa kuin se oli muutamia vuosia sitten. Tällä oli vaikutuksia maahanmuuttoon, mutta ei kannata tuudittautua. Kannattaa varautua siihen, että ihmisiä tulee Välimeren yli isossa mittakaavassa myös jatkossa, ja meidän tulee olla varautuneita hoitamaan tilannetta ihmisarvon mukaisesti siten, että EU-jäsenvaltiot pystyvät tulemaan toimeen.

Taloudessa kannattaa pitää maalaisjärki tallella.

Talouskriisi on takanapäin, mutta talous on aina syklistä. Kuinka syvä seuraava taantuma on ja kuinka montaa maata se koskettaa? Kannattaa vain pitää maalaisjärki tallella, välttää ylivelkaantumista ja tehdä rakenteellisia uudistuksia, jotka lisäävät kilpailukykyä.

Lisäksi täytyy sanoa, että finanssikriisin jälkeen kansallinen omistajuus Euroopan kehittämiseen on kasvanut merkittävästi. Meillä on poliittisia johtajia, ehkä Ranskan presidentti Emmanuel Macron etunenässä, jotka asettavat tavoitteita tulevaisuudelle. Se on johtanut terveelliseen kilpailuun, jossa muutkin johtajat haluavat esittää oman käsityksensä siitä, mihin suuntaan Eurooppaa viedään.”

Mihin suuntaan mielestäsi Eurooppaa pitäisi viedä?

”Jos saisin itse valita aihealueet, ne olisivat:

Yksi: Kiertotalouden edistäminen. Se on kilpailukykykysymys, mutta myös osa ilmastonmuutoksen vastaista politiikkaa.

Kaksi: Keinoälyn kehittäminen siten, että se on eettisesti kestävää, mutta lisää myös kilpailukykyä.

Kolme: Puolustus- ja turvallisuusyhteistyön syventäminen. Nyt on havaittu, että suuretkaan jäsenmaat eivät pysty kaikkia ongelmia ratkaisemaan yksin, kuten esimerkiksi hybridi- tai kyberuhkia.

Neljä: Meidän pitää pystyä laventamaan yhteistyötä Afrikan kanssa perinteisestä kehitysavusta enemmän yksityisen sektorin investointeja tukevaan suuntaan.

Viisi: Meidän pitää tehdä kotiläksyt omien perusarvojemme kanssa. Valitettavasti meillä on muutama poliittinen johtaja Euroopassa, joka näyttäisivät ajattelevan, että liberaali demokratia on vanhentunut konsepti. He ovat kyseenalaistaneet oikeuslaitoksen riippumattomuuden, ihmisoikeudet ja osan kansalaisvapauksista ja tätä me emme voi sallia.”

Euroopan unionin integraatio vaikuttaisi siis etenevän etenkin käytännönläheisten ratkaisujen muodossa?

”Nimenomaan näin. Valtaa ei ole siirtynyt jäsenmailta komissiolle, vaan ihmiset ovat vaatineet käytännönläheisiä ratkaisuja esimerkiksi ilmastonmuutokseen. Turvallisuus- ja puolustuskysymyksissä on syvennetty yhteistyötä. Energia- ja digitaalisilla sisämarkkinoilla on haettu käytännöllisiä ratkaisuja käytännöllisiin ongelmiin. Näinhän sen pitää mennä: EU:ta ei tarvitse joka päivä fanittaa, vaan sitä kannattaa käyttää hyväksi sellaisiin asioihin, missä oma valtio on liian pieni.”

EVAn Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan EU:hun suhtaudutaan nyt myönteisemmin kuin koskaan aiemmin. Mistä tämä mielestäsi johtuu?

”EU on suositumpi kuin koskaan kaikissa EU-maissa, mukaan lukien Britannia.

Osittain Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ja hänen hallintonsa ovat saaneet aikaan vastareaktion. Moni ajattelee, että Trumpilla ei ole oikeutta pallotella Eurooppaa miten hyvänsä.

Populistijohtajat oppivat näkemään, että sitä saa, mitä tilaa.

Toinen asia on Brexit. Kansanäänestyksen jälkeen nähtiin selkeä muutos eurooppalaisten populistijohtajien käyttäytymisessä. Nyt en ole enää pariin vuoteen kuullut vaatimuksia EU-erosta. Populistijohtajat oppivat ehkä näkemään, että sitä saa mitä tilaa. Lisäksi Venäjän aggressiviinen käyttäytyminen on ehkä myös johtanut siihen, että halutaan puolustaa sitä, mikä on arvokasta eli eurooppalainen tapa suhtautua ihmisiin, oikeuslaitokseen, sääntöperusteisuuteen jne.

Näiden ulkoisten paineiden lisäksi on myös sisältökysymyksiä, kuten kiertotalous, ilmastonmuutoksen torjunta, halu kehittää digitaalisia sisämarkkinoita ja energiamarkkinoita. EU:lta odotetaan merkittävästi enemmän kuin vielä viisi vuotta sitten. Koetaan, että EU on ongelmanratkaisija, koska pienemmässä mittakaavassa ongelmia ei voi ratkaista.”

Kun Suomessa järjestettiin EU-kansanäänestys 25 vuotta sitten, olit tuolloin 23-vuotias yliopisto-opiskelija. Miten koit silloisen ajan?

”Se oli mielenkiintoista aikaa, minulle henkilökohtaisesti kampanja-aikaa. Olin Tampereen yliopistossa opiskelijana ja kiersin Tampereella ja muuallakin Suomessa nuorten paneeleissa puhumassa EU-jäsenyyden puolesta.

Se oli mielenkiintoista aikaa, koska asiahan oli kaikille uusi.  Osalle meistä se oli arvovalinta. Monelle se oli yhteenlaskun summa plussista ja miinuksista.

Se oli yksi tärkeimmistä kampanjoista, mihin olen koskaan osallistunut.”