Euro on supersuosittu

Lue EVA Artikkelin taulukot tästä

Download: EVA Artikkelin Euro on supersuosittu taulukkoliite
EVA Artikkelin Euro on supersuosittu taulukkoliite

Lataa

Selvä enemmistö suomalaisista suhtautuu myönteisesti yhteisvaluutta euroon ja katsoo, että eurosta on Suomelle enemmän hyötyä kuin haittaa. Suhtautuminen euroon ja maamme EMU-jäsenyyteen on myönteisempää kuin koskaan aiemmin.

Suomalaisista 60 prosenttia suhtautuu myönteisesti siihen, että markat vaihdettiin euroiksi. Kielteisesti vaihdokseen suhtautuu vain viidennes (20 %). (Kuvio 1 ja alla)

Myönteinen suhtautuminen euroon on vahvistunut ja kielteinen vastaavasti vähentynyt kolmena mittauskertana peräkkäin. Muutos muistuttaa paljon siirtymää, joka on tapahtunut myös suhtautumisessa maamme EU-jäsenyyteen (ks. artikkeli suomalaisten suhtautumisesta EU-jäsenyyteen).

 

Myönteisesti euroon suhtautuvat ovat enemmistönä useimmissa väestöryhmissä, mutta erojakin löytyy. Esimerkiksi miehet suhtautuvat euroon myönteisemmin kuin naiset. Euron kannatus kasvaa koulutusasteen, sosioekonomisen statuksen ja asuinpaikkakunnan koon kasvaessa (Kuvio 2).

Vasemmisto suhtautuu euroon aiempaa myönteisemmin

Perinteisesti myönteisimmin euroon suhtautuneista RKP:n, kokoomuksen ja vihreiden äänestäjistä yhä suurempi osa suhtautuu euroon myönteisesti. Huomattavampi muutos havaitaan vasemmistopuolueiden (SDP:n ja vasemmistoliiton) äänestäjien kohdalla. Aiemmin vasemmistopuolueiden kannattajat ovat olleet melko epäileväisiä euron suhteen, mutta nyt selvä enemmistö kannattaa euroa.

Euroon kriittisesti suhtautuvia väestöryhmiä ei ole paljon. Odotetusti Euroopan unioniin kokonaisuudessaan kielteisesti suhtautuvat ovat kriittisiä myös euron suhteen.  Kielteisesti suhtautuvat ovat suurin ryhmä myös perussuomalaisten (44 %) ja kristillisdemokraattien (43 %) äänestäjien joukoissa. Kummassakin ryhmässä kuitenkin euroon myönteisesti tai neutraalisti suhtautuvien yhteenlaskettu joukko on suurempi.

Euro tarkoittaa vakautta
Näin kysely tehtiin

Tulokset perustuvat 2 059 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 31.1.–6.2.2019. Vastaajat edustavat koko maan 18–70-vuotiasta väestöä. Aineisto on kerätty Taloustutkimuksen internet-paneelilla ja painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan. Aineiston tilastollisen jatkoanalyysin on tehnyt Yhdyskuntatutkimus Oy, joka on laatinut myös tulosgrafiikan (ks. liite alla). Tulokset ja niiden tarkemmat väestöryhmittäiset erittelyt löytyvät EVAn kotisivuilta. EVAn Arvo- ja asennetutkimuksia on tehty vuodesta 1984. Tuloksiin voi tutustua osoitteessa www.eva.fi/arvopankki.

Euron kannatus vahvistui edellisen kerran eurokriisin keskellä vuosina 2009–2012.[1]

Kriisistä kehkeytyi testi suomalaisten eurosuhteelle. Asennoituminen yhteiseen rahaan muuttui aiempaa myönteisemmäksi, vaikka poliittinen kompastelu, tukipaketit ja euroalueen omien sääntöjen rikkominen olisivat yhtä hyvin voineet kääntää suomalaiset yhteisvaluuttaa vastaan.

Selän kääntämisen sijaan suomalaiset sitoutuivat euroon aiempaa vahvemmin. Kolmelle neljästä (74 %) EU merkitsee yhteisen valuutan tuomaa vakautta. Vain kymmenesosa (11 %) ei näe tällaista yhteyttä.[2]

Omasta valuutasta luopumisen hyväksymiselle löytyy lukuisia perusteita. Itsenäisen rahapolitiikan aika ei ollut Suomelle helppo saati erityisen vakaa. Menneiden vuosikymmenten inflaatio–devalvaatiokierteet, 1990-luvun alun lama, pankkikriisi, markan kurssin kelluttaminen sekä korkeat korot ovat asioita, joista suurimmalla osalla tähän tutkimukseen vastanneista on ollut mahdollisuus saada myös omakohtaisia kokemuksia.

Eurosta on enemmän hyötyä kuin haittaa

Eurosta on tällä hetkellä kansalaisten mielestä maallemme enemmän hyötyä kuin haittaa. Näin ajattelee selvä enemmistö (57 %). Selvästi pienempi joukko (14 %) näkee eurossa enemmän haittoja (Kuvio 3).

Kahdessa vuodessa asenteet euron hyötyihin ovat muuttuneet tuntuvasti positiivisemmiksi. Peräti 20 prosenttiyksikköä suurempi osuus suomalaisista näkee nyt eurossa enemmän hyötyjä kuin haittoja.

Muutos on linjassa sen kanssa, että suomalaisten asenteet Euroopan unioniin ylipäänsä ovat kehittyneet positiivisemmiksi viime vuosina.  Vaikutusta lienee myös talouden viimeaikaisella kasvulla.

Euroasenteilla on kytkös työmarkkinoihin

Talouskasvu nytkähti Suomessa kunnolla käyntiin vasta vuonna 2016.

Taantuman vuosina monet ovat saattaneet pohtia, pitäisikö Suomella olla sittenkin olla muiden Pohjoismaiden tapaan oma valuutta, jonka ulkoisen arvon joustolla olisi voitu korjata menetettyä hintakilpailukykyä. Tällä hetkellä vastaavaa ongelmaa ei ole, pitkälti kiitos Sipilän hallituksen aikana solmitun kilpailukykysopimuksen.[3]

Asennoituminen euron hyötyihin ja haittoihin voi olla osin riippuvaista työmarkkinoiden tilasta.

Euroasenteiden kytköstä työmarkkinoihin kuvaa hyvin esimerkiksi se, että vuonna 2017 vain neljäsosa (27 %) SAK:n jäsenistä piti euroa hyödyllisenä ja enemmistö (52 %) haitallisena silloisessa taloustilanteessa. Nyt lähes yhtä moni (48 %) SAK:lainen pitää euroa hyödyllisenä ja vain 21 prosenttia haitallisena.

Perussuomalaisten linja omaleimainen

Useimmissa väestöryhmissä vähintään puolet uskoo euron ja EMU-jäsenyyden tarjoavan enemmän hyötyjä kuin haittoja (Kuvio 4). Enemmistö ei kuitenkaan usko hyötyihin vähän koulutettujen, työttömien, kaikkein pienimpien paikkakuntien asukkaiden sekä SAK:n jäsenten parissa.

Puolueiden kannattajista ainoastaan perussuomalaisten ja kristillisdemokraattien äänestäjien kohdalla vähemmistö näkee eurossa hyötyjä. Siinä missä kristillisdemokraattien kannat painottuvat epätietoisuuteen, perussuomalaisten eurovastaisuus on selväpiirteisempää: enemmistö (53 %) näkee eurossa enemmän haittoja kuin hyötyjä.

Perussuomalaisten kannattajien näkemys euron hyödyistä poikkeaa selvästi muun väestön näkemyksistä.

Kirjoittaja Ilkka Haavisto on EVAn tutkimuspäällikkö

VIITTEET

[1] Ks. Haavisto (2012).

[2] Tiedot perustuvat osin tutkimuksen myöhemmin tänä vuonna julkistettavaan osioon, jossa on kyselty tarkemmin EU:n merkityksestä suomalaisille ja toisaalta suomalaisten EU:hun kohdistamista odotuksista.

[3] Esim. Suomen pankin selvitysten mukaan Suomen kustannuskilpailukyky koheni merkittävästi vuonna 2017 kun kilpailukykysopimus astui voimaan, ks. Kajanoja (2019).

LÄHTEET

Haavisto, I. (2012) EU vai EI?, EVAn arvo- ja asennetutkimus 2012, Taloustieto

Kajanoja, L. (2019) Kustannuskilpailukyky säilynyt aiempaa paremmalla tasolla, Euro & talous 3/2019, Suomen pankki https://www.eurojatalous.fi/fi/2019/3/kustannuskilpailukyky-sailynyt-aiempaa-paremmalla-tasolla/