Yli tuhat yritysjohtajaa vastasi – Työmarkkinat ja verotus Suomen kilpailukyvyn rasitteet
Lue EVA Analyysi tästä
Työmarkkinat ja verotus ovat yhä Suomen kilpailukyvyn rasite. EVA Analyysin Krooninen potilas ovat kirjoittaneet Ilkka Haavisto, Emilia Kullas ja Mika Pajarinen.
Suomen kilpailukyvyn tilanne on parantunut aiempaan nähden, mutta sitä rasittavat edelleen samat ongelmat kuin ennenkin. Kilpailukyvyn kaksi kesto-ongelmaa ovat merkitykseltään isoja. Ne ovat jäykät työmarkkinat ja liian raskas verotus. EVA mittasi yritysjohtajien tuntoja kyselyssä, johon vastasi 1 263 johtajaa. EVA Analyysi Krooninen potilas käsittelee kyselyn tuloksia.
Suomalaisten yritysten kilpailukyvyn tilanne on parantunut vuodesta 2013 vuoteen 2018, mutta työmarkkinoiden ja verotuksen osalta tilannetta pidetään edelleen heikkona. Tulevaisuuden näkymät ovat pessimistiset. Tämä selviää Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn kyselystä. EVA toteutti joulukuussa 2018 laajan kyselyn suomalaisille yritysjohtajille samalla menetelmällä kuin vuonna 2013, jolloin kysely tehtiin ensimmäisen kerran. Kyselyn pohjana on ollut Harvard Business Schoolin yhdysvaltalaisille yritysjohtajille suunnattu kilpailukykykysely.
Suomella on viisi tekijää, jotka ovat kilpailukykymme kirkkaita vahvuuksia. Ne ovat maamme ICT-infrastruktuuri, omaisuuden suoja, koulutusjärjestelmä (perus- ja toinen aste), yliopistot sekä liikkeenjohdon toimintatavat. Näitä heikompia vahvuuksia ovat innovaatiojärjestelmä sekä oikeusjärjestelmän toimivuus. Pahimpia kilpailukyvyn heikkouksia ovat järjestyksessä palkkojen joustamattomuus, ansiotuloverotuksen taso, työmarkkinajärjestelmä, osaavan työvoiman heikko saatavuus sekä omistamisen verotus.
Pahimpia kilpailukyvyn heikkouksia ovat palkkojen joustamattomuus, ansiotuloverotuksen taso, työmarkkinajärjestelmä, osaavan työvoiman heikko saatavuus sekä omistamisen verotus.
Melko selviksi haitoiksi kilpailukyvylle koetaan myös sääntely, poliittisen järjestelmän toimivuus sekä yrittäjyyden edellytykset. Kuva tulevasta kehityksestä on hyvin pessimistinen. Kilpailukykytekijöistä vain ICT-infrastruktuurin odotetaan vahvistuvan selvästi suhteessa kilpailijoihin. Sen ohella ainoastaan liikkeenjohdon osaamisen kehitystä arvioidaan suopeasti. Seitsemän kilpailukyvyn tekijää polkee enemmän tai vähemmän paikoillaan ja loput 12 ovat alamäessä. Erityisen synkkänä yritysjohtajat kokevat osaavan työvoiman saannin kehityksen. Myös työmarkkinoiden toimivuuden, verotuksen, poliittisen järjestelmän toimivuuden ja palkkojen joustavuuden pelätään kehittyvän vielä entistä heikompaan suuntaan.
Näin kysely tehtiin
EVAn kyselyssä kilpailukyky on jaettu 21 osatekijään. Niiden kohdalla yritysjohtajilta kysyttiin arviota sekä nykytilasta että kehityksestä lähitulevaisuudessa. Arvioita pyydettiin suhteessa kilpailijamaihin. Esimerkiksi suomalaisen koulutusjärjestelmän kohdalla vastaajat eivät ole arvioineet sen absoluuttista tasoa vaan sitä, onko järjestelmämme tällä hetkellä huonompi vai parempi suhteessa muihin länsimaihin, ja olemmeko jäämässä lähitulevaisuudessa jälkeen kilpailijoistamme vai ottamassa niihin etumatkaa. Koska kysely oli toisinto vuoden 2013 kyselystä (21 osatekijästä 18 oli samoja), kertovat tulokset myös, miten yritysjohtajien käsitykset kilpailukyvystä ovat muuttuneet suotuisamman suhdannekehityksen aikana. Kysely kohdennettiin yritysten ylimpiin johtajiin ja siihen vastasi 1 263 henkilöä, joista kolme neljäsosaa (75 %) oli toimitusjohtajia ja loput yritysten muuta johtoa (13 %) tai hallituksen jäseniä (12 %). Reilu kolmannes (35 %) vastaajista ilmoitti, että heidän yrityksellään oli toimintoja myös Suomen ulkopuolella. Tiedot keräsi Etlatieto Oy 27.11.–18.12.2018. Vastaajat edustavat Suomessa (pl. Ahvenanmaa) toimivien, vähintään kymmenen henkilöä työllistävien yritysten ylimpiä johtajia. Kyselyn kohdejoukkona olivat vähintään kymmenen henkilöä Suomessa työllistävät osakeyhtiöt ja osuuskunnat (n = 17 275 vuoden 2016 lopussa). Kaikkiaan 10 050 yrityksen johtotason edustajaa sai kutsun tutkimukseen. Yritysten tilinpäätöstietoja yhdistettiin vastauksiin niiden analyysivaiheessa. Kyselyn ja tulosten analyysitavan esikuvana on Harvard Business Schoolin Survey on U.S. Competitiveness -tutkimus.
Työmarkkinat ja verot ovat kestopulmat
Vuoden 2013 kilpailukykykyselyn aikoihin Suomi oli keskellä pitkäksi osoittautunutta taantumaa. Vienti ei vetänyt ja talous mateli. Tämä heijastui myös kyselyn tuloksiin, jotka olivat suorastaan synkät. Vaikka maassamme on sittemmin tehty toimia kilpailukyvyn kohentamiseksi ja taloustilanne on nyt aivan toinen, ei kilpailukyky ole vieläkään yritysjohtajien mielestä kunnossa. Yritysjohtajien kokonaiskuva Suomesta toimintaympäristönä on pitkälti muuttumaton. Yritysjohtajista noin kolmannes (34 %) arvelee, että Suomi tarjoaa yrityksille kilpailijamaita huonomman toimintaympäristön. Suurin vastaajaryhmä (46 %) näkee Suomen olevan kilpailijamaiden veroinen ja viidesosa (20 %) katsoo, että olemme niitä edellä.
Yritysjohtajien kuva toimintaympäristön kokonaiskuvan muuttumattomuudesta selittynee sillä, että vuoden 2013 jälkeen suuria rakenteellisia uudistuksia yritysjohtajien kompastuskivinä pitämiin tekijöihin ei ole juuri tehty. Toimikautensa päättänyt Juha Sipilän (kesk.) hallitus taivutti työmarkkinaosapuolet solmimaan keskenään kustannuskilpailukykyä kohentaneen kilpailukykysopimuksen, mutta epäonnistui tavoitteessaan edistää paikallista sopimista yritys- ja
toimipaikkatasolla. Siksi ei ole yllättävää, että kilpailukyvyn mustalla
listalla vuonna 2013 olleet työmarkkinoiden jäykkyydet ovat siellä tälläkin kertaa. Peräti 84 prosenttia katsoo, että palkat joustavat meillä kilpailijamaita huonommin. 70 prosenttia katsoo, että työmarkkinajärjestelmämme kokonaisuutena on jäänyt kilpailijamaista jälkeen.
Miltei sama koskee sääntelyä tai veroja. Edellisen hallituksen normitalkoiden suuri hetki oli kaupan aukioloaikojen vapauttaminen, mutta muilta osin sääntö-Suomi jäi pitkälti ennalleen. Hieman alle puolet (47 %) katsoo liiallisen sääntelyn haittaavan kilpailukykyämme. Aukioloaikojen vapauttamista vastaava valonpilkahdus verotuksessa oli yhteisöveron roima alentaminen vuoden 2014 alusta alkaen. Tämä noteerataankin kyselyn tuloksissa: Vain vähemmistö (37 %) pitää yhteisöveron tasoa heikkoutena kilpailijamaihin nähden – mutta sen sijaan risuja tulee palkka- ja pääomatuloverotuksen kireydestä, johon ei ole kyetty puuttumaan.