Emilia Kullas hallituksen investoinneista: ”Juokseviin menoihin ei pidä käyttää omaisuustuloja”

Lue EVA Analyysi tästä

Download: Keinot kateissa -EVA Analyysi
Keinot kateissa -EVA Analyysi

Hallituksen yhtälö ei ratkea ilman uutta kilpailukykysopimusta. EVA Analyysin Keinot kateissa ovat kirjoittaneet Aki Kangasharju, Emilia Kullas, Ilkka Haavisto, Heini Larros ja Sami Metelinen.

Lataa

Varsinaiset investoinnit loistavat poissaolollaan Antti Rinteen hallituksen torstaina julki tulleella tulevaisuusinvestointien listalla EVAn johtaja Emilia Kullaksen mukaan. Sen sijaan hallitus aikoo käyttää omaisuustuloja juokseviin menoihin.

Antti Rinteen (sd.) hallitus julkisti torstaina hallitusohjelman liitteen tulevaisuusinvestoinneiksi kutsutuista kolmen miljardin euron menoista, jotka rahoitetaan valtion omaisuutta myymällä. EVA Analyysi Keinot kateissa nosti esiin epäilyksen, että tulevaisuusinvestoinneiksi olisi piilotettu menolisäyksiä.

Osoittautuivatko epäilykset todeksi, EVAn johtaja Emilia Kullas?

”Siltä se ikävä kyllä näyttää. Kasvua ja työpaikkoja luovien investointien sijaan hallitus näyttää saavan aikaiseksi lähinnä suuret menolisäykset, jotka koostuvat lukemattomista pienistä puroista. Ainoat isot menolisäykset ovat luonnonsuojelu ja kehitysapu, joihin molempiin on varattu rahaa yli 200 miljoonaa euroa. Samat kohteet löytyvät myös hallituksen pysyvien päätösperusteiden listalta, kuten silmiinpistävän moni kohta tulevaisuusinvestoinneista.

Hallituspohja näkyy menolisäyksissä. Luonnonsuojelun ja kehitysavun ohella runsaasti lisärahaa, 300 miljoonaa euroa, saa maatalous.

On vaikea nähdä, mitkä investointilistan kohteista olisi tarkoitettu kertaluonteisiksi, sillä niiden leikkaamisesta hallituskauden lopulla ei tule helppoa.

Hallitus on esimerkiksi varaamassa kohteeseen ”ammatillisen koulutuksen opettajat” yhteensä 235 miljoonaa euroa. Ammatillisen koulutuksen vahvistaminen on tervetullutta, mutta samalla kasvavat menot. Löytyisikö vaalivuonna todella sellaisia poliittisia päättäjiä, jotka lopettaisivat määräaikaisten opettajien työt?

Toisaalta investointilista jättää edelleen paljon arvailujen varaan. Esimerkiksi yksi listan kohdista on nimetty ”Miljardiluokan ekosysteemeiksi ja innovaatioiksi”. Siihen on varattu rahaa 150 miljoonaa euroa. Tarkempi sisältö on vielä arvoitus.”

”Tulevaisuusinvestoinnit” rahoitetaan myymällä valtion omaisuutta kolmella miljardilla eurolla. Onko tämä järkevää?

”Valtio on Suomessa erittäin suuri omistaja. Valtiolla on mitä myydä. Olennaista on, mihin hallitus käyttää valtioyhtiöiden osakkeista saadut rahat. Juokseviin menoihin ei pitäisi käyttää omaisuustuloja.

Isoihin infrahankkeisiin ei ole korvamerkitty senttiäkään.”

Etukäteen hallituspuolueet puhuivat investoinneista suuriin liikennehankkeisiin, mutta määrärahat niihin näyttäisivät jäävän hyvin pieniksi. Liikenneverkon kehittämiseen ja ylläpitämiseen on tulevaisuusinvestoinnissa varattu rahaa vain 150 miljoonaa euroa, joka on kovin vähän suhteessa kolmen miljardin euron pottiin. Nekin rahat on tarkoitus käyttää lähinnä yksityisteiden avustukseen sekä kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmaan. Isoihin liikenneinfrastruktuurin hankkeisiin investointilistalla ei ole korvamerkitty senttiäkään.”

Mitä myynnistä saaduilla rahoilla kannattaisi tehdä?

”Valtion pitäisi pystyä käyttämään omaisuustuloja niin, että se luo itselleen liikkumavaraa myös heikompien aikojen koittaessa. Jos tuottavuutta parantavia investointikohteita ei löydy, omaisuustuloja kannattaisi käyttää esimerkiksi julkisen velan lyhentämiseen. Se tarkoittaisi suurempaa pelivaraa heikkoina aikoina. Näin Rinteen hallitus ei nähtävästi halua toimia.

Toinen vaihtoehto olisi käyttää rahaa sellaisin investointeihin, jotka loisivat kasvua tai parantaisivat yritysten edellytyksiä menestyä ja palkata uutta työvoimaa. Hallitusohjelmassa on mainittu väylien suuri korjausvelka. Siihenkään tulevaisuusinvestointien lista ei tarjoa ratkaisua.

Rinteen hallitukselta puuttuu rohkeutta ravistella ruosteisia rakenteita.”

Tältä hallitukselta näyttäisi puuttuvan tahto tehdä mitään isoa, mutta ennen kaikkea Rinteen hallitukselta puuttuu rohkeutta ravistella ruosteisia rakenteita. Suomi vanhenee ja harmaantuu. Hoivan kustannuspaineet pitäisi pystyä hoitamaan tulevalla vuosikymmenellä. Siihen tulevaisuusinvestoinnit eivät tarjoa vastauksia.

Hallitus aikoo palkata lisää opettajia, poliiseja, rajavartioita ja hoitajia. Nämä kaikki julkisen sektorin työt pitää viime kädessä rahoittaa yksityisen sektorin voimin. Paras tapa näiden rahoittamiseksi olisi luoda puitteet, jossa yrityksillä olisi kykyä ja mahdollisuuksia työllistää enemmän ihmisiä.”