Lisää veroja? Ei kiitos, me maksamme jo riittävästi

Kun parhaillaan hallitusta kasaava Antti Rinne (sd.) puhuu investoinneista tulevaisuuteen, kuulijan kannattaa olla tarkkana. Investointi, esimerkiksi lisää rahaa koulutukseen, pitää rahoittaa jollakin.

Säätytalon ilmiöpöytien ääressä omia veroesityksiään kävi alkuviikosta esittelemässä SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta. Pitkä lista kiristäisi pääomien ja omistamisen verotusta, poistaisi sukupolvenvaihdoshuojennuksen ja yrittäjävähennyksen sekä toisi takaisin varallisuusveron. Nimenomaan veronkorotukset olisivat tapa täyttää toiveiden tynnyri, ei lisävelka.

Mutta suomalaiset eivät innostu verojen lisäämisestä.

Mutta suomalaiset eivät innostu verojen lisäämisestä. Me maksamme jo riittävästi. Voisiko julkinen talous toimia tehokkaammin? Nämä mielipiteet käyvät ilmi EVAn Arvo- ja asennetutkimuksesta. EVA on kysynyt 2000-luvun ajan suomalaisilta eduskuntavaalien alla, millaisen hallitusohjelman he haluaisivat. (Lisää tutkimuksesta täältä).

Verojen suhteen linja on selvä. Vastaajilta löytyy halua korottaa ainoastaan pääomatulojen ja alkoholin verotusta sekä yhteisöveroa. Enemmistö ei kuitenkaan tue verojen korotusta näissäkään verolajeissa.

Suomalaiset halaavat tiukasti hyvinvointivaltiotaan. Selvä enemmistö vastaajista on sitä mieltä, että se maksaa paljon, mutta on hintansa arvoinen. Siltikään tämä ei tarkoita sitä, että vastaajat antaisivat avoimen valtakirjan veroruuvia miettiville päättäjille.

Pitkän aneemisen kauden jälkeen Suomessa on nautittu muutaman vuoden talouskasvusta. Tämä näkyy vastauksissa. Työllisyyden parantaminen oli ennen vastaajien mielissä ykkösasia, nyt se on pudonnut alemmas asialistalla.

Julkisen talouden kantokyky ei kestä kovin hyvin lisää velkaa eikä kansa halua maksaa enempää veroja.

Suomi on velkaantunut rajusti viime vuosina. Valtionvelka huolestutti ennen enemmän. Vain kolmasosa vastaajista oli sitä mieltä, että velkaantumisen vauhti pitäisi saada kuriin.

Näin meille aina käy. Kun menee vähän paremmin, jaettavaa on. Onhan?

Suhtautuminen velkaankin on kuulemma muuttunut, kun keskuspankkien elvytysten myötä historiallisen alhaiset korot tuntuvat jo itsestään selviltä.

Mutta Suomen talouden perusasiat eivät ole muuttuneet miksikään. Syntyvyys on pienempää kuin nälkävuosina. Velka paisuu ja hyvä työllisyyskehitys saattaa tyssätä seuraavaan taantumaan. Julkisen talouden kantokyky ei kestä kovin hyvin lisää velkaa, eikä kansa halua maksaa enempää veroja.

Kannattaisi tarttua kansalaisten haluun uudistaa työmarkkinoita.

Mitä päättäjien pitäisi tehdä?

Rinteen hallituksen ja sitä seuraavan hallituksen pitää löytää rahat sekä vanhusten hoivaan että hävittäjiin. On muitakin vaihtoehtoja kuin velanotto tai veroraippa.

Kannattaisi tarttua kansalaisten haluun uudistaa työmarkkinoita. Enemmistö vastaajista haluaa joustavampia työmarkkinoita: paikallista sopimista ja helpompaa työllistämistä.
Verorasituksen nostaminen ei ole investointi, vaan investointien este.

Emilia Kullas on EVAn johtaja