Yhä useamman mielestä hallituspuolueilla on merkitystä
Lue EVA Analyysi tästä
Suomalaisten hallitustoiveet jakaantuvat kahtia. EVA Analyysin Sittenkin blokkivaalit on kirjoittanut toimituspäällikkö Sami Metelinen.
Yhä harvempi suomalainen katsoo, että on samantekevää mitkä puolueet hallituksessa istuvat, käy ilmi EVAn Arvo- ja asennetutkimuksesta. Myös kiinnostus politiikkaa kohtaan on kasvanut 1990-luvulta.
Vuonna 1998 suomalaisista 65 prosenttia oli samaa mieltä väittämän ”On samantekevää mitkä puolueet istuvat kevään eduskuntavaalien jälkeisessä hallituksessa, asiat/harjoitettava politiikka ei siitä muutu” kanssa. 27 prosenttia torjui väitteen. Vuonna 2019 samat luvut ovat 43 ja 39 prosenttia. Tiedot käyvät ilmi EVAn Arvo- ja asennetutkimuksesta.
Jopa 62 prosenttia suomalaisista kertoo olevansa kiinnostunut politiikasta ja seuraavansa sitä aktiivisesti. Vuonna 1998 politiikasta kiinnostuneita oli 48 prosenttia.
Nuoret ikäluokat suhtautuvat eduskuntavaalien lopputuleman vaikutukseen vanhempia vakavammin: 18–25-vuotiaista yli puolet kiistää hallituspuolueiden yhdentekevyyden. Nuorten lisäksi akateemisesti koulutetut suhtautuvat hallituksen kokoonpanoon selvästi keskimääräistä vakavammin. Myös johtajat, ylemmät toimihenkilöt, yrittäjät ja opiskelijat pitävät hallituspohjaa tärkeänä. Puolueiden äänestäjistä enemmistö kokoomuksen, SDP:n, vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajista suhtautuu vakavasti hallituskokoonpanon merkitykseen.
Myös kiinnostus politiikkaa kohtaan on kasvanut 1990-luvulta. Jopa 62 prosenttia suomalaisista kertoo olevansa kiinnostunut politiikasta ja seuraavansa sitä aktiivisesti. Vuonna 1998 politiikasta kiinnostuneita oli 48 prosenttia.
”Suomalaisten suhtautuminen politiikkaan on osin ristiriitaista. Samaan aikaan, kun moni pitää hallituspohjan vaikutusta harjoitettuun politiikkaan samantekevänä, selvä enemmistö suomalaisista ilmaisee olevansa kiinnostunut politiikasta ja seuraavansa sitä aktiivisesti. Vaikuttaa siis siltä, että kansalaiset ovat hyvin kiinnostuneita siitä, mitä politiikassa tapahtuu, mutta turhautuneita siihen, että puoluejärjestelmä ei anna rahalle vastinetta.”
”Äänestämisen voi hahmottaa transaktiona, jossa äänestäjällä on käytettävissään yksi yksikkö rahaa eli ääni, jolla hän voi ostaa pienen siivun vaikutusvaltaa sen suhteen, minkälaista politiikkaa tulevaisuudessa harjoitetaan. Tätä valuuttaa äänestäjä arvostaa – onhan sitä käytössä vain niukanlaisesti – mutta ostettuun hyödykkeeseen moni on pettynyt. Asetelmaa saattaa korostaa se, että Suomeen ei ole muotoutunut Ruotsin kaltaista blokkipolitiikan perinnettä tai kaksipuoluejärjestelmistä tuttua asetelmaa, jossa äänestäjät tietävät, minkälaista politiikkaa tiettyä puoluetta äänestämällä saa”, analysoi tilannetta toimituspäällikkö Sami Metelinen EVA Analyysissa Sittenkin blokkivaalit.
”Juha Sipilän (kesk.) johtama keskustan, kokoomuksen ja perussuomalaisten (sittemmin Sinisen tulevaisuuden) muodostama porvarihallitus saattoi olla sysäys blokkipolitiikan suuntaan. Siihen viittaisivat EVAn Arvo- ja asennetutkimuksesta paljastuvat näkemykset kansalaisten jakaantumisesta kahteen eri äänestäjäleiriin”, hän lopettaa.