Nämä ovat vaalikeskustelun viisi yleistä myyttiä

Lue EVA Opas tästä

Download: Uuden kansan edustajan käsikirja
Uuden kansan edustajan käsikirja

Uuden kansan edustajan käsikirja antaa faktatukea vaalikampanjaan ja demokratian kamareihin. Käsikirjan ovat koonneet Matti Apunen ja Jussi Lähde.

Lataa

Maailma on selvästi parempi paikka kuin 10 tai 30 vuotta sitten, mutta suomalaisessa poliittisessa keskustelussa esiintyy paljon pessimistisiä käsityksiä. Seuraavat tulonjakoa koskevat harhat ovat vaalikeskustelussa suosittuja.

EVA Opas Uuden kansan edustajan käsikirja auttaa tunnistamaan julkisen keskustelun harhoja listaamalla muun muassa talouspoliittisen keskustelun 20 suosituinta myyttiä. Poimimme kirjasta seuraavat tulonjakoa koskevat harhat, jotka esiintyvät vaalikeskustelussa tiuhaan.

Myytti 1: Hyvinvointiyhteiskunta on ajettu alas

Totuus: Hyvinvointivaltio voi edelleen varsin hyvin

Ensinnäkin tulonsiirtojen määrä on kasvanut viime vuosikymmeninä tasaisesti. Kotitalouksille maksetut sosiaaliturvaetuudet ovat kiintein hinnoin laskettuna viisinkertaistuneet vuodesta 1975 vuoteen 2017. Samassa ajassa bruttokansantuote on noin kaksinkertaistunut.

Julkisten menojen määrä vuonna 2017 oli 54 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, vuonna 2000 suhde oli 48 prosenttia.

Myös julkisen sektorin työllistämien ihmisten määrä on kasvanut. Julkinen sektori työllistää yli 600 000 suomalaista – julkisen sektorin työllisyys on yli nelinkertaistunut 1950-luvulta. Samaan aikaan yksityisen sektorin työllistämien ihmisten määrä on pysynyt suurin piirtein samana kuin 1950-luvulla (noin 2 miljoonaa).

Myytti 2: Keskiluokka kurjistuu

Totuus: Keskiluokka on pitänyt pintansa hyvin

Keskiluokkaan kuuluu noin 3,7 miljoonaa suomalaista, noin 68 prosenttia väestöstä. Keskiluokkaan kuuluvien määrä on ollut hienoisessa kasvussa vuodesta 2008. Keskituloisen käytettävissä oleva rahatulo on noussut keskimäärin 45 prosenttia ajanjaksolla 1995–2016.

Myytti 3: Tuloerot ovat räjähtäneet käsiin

Totuus: Tulonjaon tasaisuutta mittaavan Gini-kertoimen lukema ei ole muuttunut juuri lainkaan tällä vuosituhannella

Suomen Gini-kerroin on edelleen Euroopan alhaisimpia, toisin sanoen Suomi on edelleen yksi voimakkaimmin tuloja tasaavia kansakuntia. Eurostatin mukaan Suomen Gini-kerroin (käytettävissä olevat rahatulot) vuonna 2017 oli 25,3. Vuonna 2008 se oli 26,3.

Myytti 4: Suomalaiset ovat iloisia veronmaksajia

Totuus: Suomalaisten suhde veroihin on kaksijakoinen

Nykymuodossaan veroja ei vihata, mutta väite verojen rakastamisestakaan ei pidä paikkaansa, koska selvä vähemmistö olisi halukas kiristämään verotusta omalla kohdallaan. EVAn Arvo- ja asennetutkimuksessa enemmistö suomalaisista ei haluaisi lisätä omaa verotaakkansa. 57 prosenttia vastanneista torjuu väitteen ”Maksaisin henkilökohtaisesti mielelläni nykyistä enemmän veroja”. Vain 20 prosenttia suomalaisista olisi valmis maksamaan henkilökohtaisesti nykyistä enemmän veroja. Lisäksi suomalaiset pitävät julkisen talouden tehostamista ensisijaisena keinona valtiontalouden hoitoon.

Myytti 5: Hyvätuloiset eivät osallistu hyvinvointivaltion ylläpitämisen talkoisiin

Totuus: Kahteen ylimpään tuloluokkaan kuuluvat kotitaloudet maksoivat vuonna 2013 yli puolet kaikista kotitalouksien maksamista tulonsiirroista eli välittömistä veroista ja sosiaaliturvamaksuista.

Yli 100 000 euroa vuodessa ansaitsevat kotitaloudet maksoivat kaikista henkilöiden maksamista tuloveroista 19,5 prosenttia, 5,9 miljardia euroa. Vuonna 2019 suurituloisen palkansaajan tuloveroaste on noin 45 prosenttia, keskituloisen 30 prosenttia ja pienituloisen 23 prosenttia.

Vaalikeskustelun myyttejä käsitellään EVA Oppaassa Uuden kansan edustajan käsikirja, joka tarjoaa olennaiset tiedot työmarkkinoista, verotuksesta ja tulonjaosta. Kirja auttaa tunnistamaan ja murtamaan talouspolitiikan yleisimpiä myyttejä. Opas tarjoaa myös väittelyoppeja ja kampanjavinkkejä. Kirja pyritään jakamaan kaikille kansanedustajaehdokkaille.