Miten Suomen naiset pärjäävät verrattuna muihin maihin? – EVAn lasikattomittari paljastaa

Lue EVA Analyysi tästä

Lasikaton paradoksi

Pohjoismaat julistavat tasa-arvoa, mutta naisten eteneminen uralla takkuilee. Kirjoittajina Nima Sanandaji ja Matti Apunen.

Lataa

EVAn lasikattomittari kokoaa yhteen tietoja naisjohtajien osuudesta ja naisten mahdollisuuksista eri maissa. Kuvaajista pääset vertaamaan eri maita. EVA Analyysista Lasikaton paradoksi voit lukea aiheesta lisää.

Lasikattomittarissa tarkastellaan naisten osuutta johtavissa tehtävissä, naisten ja miesten eroa työvoimaan osallistumisessa ja korkea-asteen koulutuksessa, lastenhoitokuluja ja äitien palkallisia vapaita. Mittariin on kerätty tietoja eri Euroopan maista sekä Yhdysvalloista.

EVAn lasikattomittariin on kerätty uusimmat luvut ILO:n ja OECD:n tietokannoista. Mittari mukailee The Economist -lehden The glass ceiling -indeksiä.

Ruotsalainen tutkija Nima Sanandaji vertaa EVA Analyysissa Lasikaton paradoksi naisten asemaa Pohjoismaissa suhteessa muihin maihin. Kuvaajien yhteyteen on kerätty Sanandajin keskeisimmät havainnot mittariin liittyen.

”Työmarkkinoiden naisystävällisyyttä kuvaavat mittarit esittävät Pohjoismaat myönteisessä
valossa. Tästä huolimatta naisjohtajien osuus kaikista johtajista on suurin Latviassa (44 %) ja
Yhdysvalloissa (41 %). Tämän ristiriidan pitäisi saada meidät pohtimaan asiaa uudelleen.
Valtion sääntelyn sijaan Pohjoismaiden tulisi luottaa enemmän markkinavoimiin naisten työurien edistämiseksi.”

Lähde: Ilostat. OECD-keskiarvosta puuttuvat tiedot Austarlian, Kanadan, Chilen, Israelin, Japanin, Etelä-Korean ja Uuden-Seelannin osalta.

 

”Miehet osallistuvat työvoimaan naisia enemmän ympäri maailmaa, mutta ero on poikkeuksellisen pieni Pohjoismaissa. Suomessa miehet osallistuvat työvoimaan vain neljä prosenttiyksikköä enemmän kuin naiset. Muissa Pohjoismaissa ero on samaa luokkaa. Ero on huomattavasti pienempi kuin Yhdysvalloissa (11 prosenttiyksikköä).”

Prosenttiyksiköin esitetty ero naisten ja miesten osallistumisessa työvoimaan. Lähde: OECD.

 

”Toinen tekijä on koulutus. Useimmissa maailman maissa nuoret naiset hankkivat korkeakoulutuksen useammin kuin miehet. Suomessa ero on 16 prosenttiyksikköä naisten hyväksi. Tämä ero muita Pohjoismaita suurempi ja on selvästi suurempi kuin Yhdysvalloissa (7 prosenttiyksikköä).”

Prosenttiyksiköin esitetty ero korkeakoulutettujen naisten ja miesten välillä. Lähde: OECD.

Tämän ristiriidan pitäisi saada meidät pohtimaan asiaa uudelleen.

”Kolmas mittari koskee perheiden suoraan maksamia lastenhoitokuluja keskipalkasta (ei sisällä verotuksen kautta kulkevia maksuja). Suomessa osuus on 17 prosenttia, joka on suurempi kuin muissa Pohjoismaissa, mutta silti pienempi kuin Yhdysvalloissa (26 %).”

Lastenhoitokulut on laskettu perheiden maksamana prosenttiosuutena nettokeskituloista. Lähde: OECD, Society at Glance (2016)

 

”Neljäs mittari on äideille myönnetty palkallinen vapaa. Pisimmät korvattavat vapaat äideille on tarjolla Baltian maissa. Suomi on melko antelias tässä suhteessa myöntäessään noin 41 viikkoa vapaata, kun äitien mahdollisuus vapaisiin suhteutetaan palkkaan. Se on Norjan jälkeen pisin vapaa Pohjoismaissa. Yhdysvalloissa vastaavaa vapaata ei liittovaltiotasolla ole.”

Äitien palkallisessa vapaassa on otettu huomioon kaikki äideille mahdollisesti maksettavat vapaat (ml. kotihoidontuki) suhteessa korvaustasoon palkasta viikoissa. Lähde: OECD.

 

”Nuoret naiset hankkivat miehiä useammin korkeakoulututkinnon. Miehet tasapainottavat tätä eroa jossain määrin tekemällä pidempiä työpäiviä ja hakeutumalla ammatteihin, joista saa paremman korvauksen. Koska tieto on kuitenkin modernin talouden hallitsevin voimavara, nuoret naiset ovat alkaneet ohittaa nuoret miehet myös työmarkkinoilla. Koulutetut nuoret naiset täyttävät monet keski- ja korkeamman tason työpaikat. Pidemmälle kouluttautuvat nuoret miehet etenevät tosin edelleen korkeammalle kuin korkeakoulutetut naiset, koska miehet tekevät enemmän työtunteja. Tästä muodostuu toistuva kuvio, jossa miehet ovat yliedustettuina sekä urapyramidin huipulla että sen pohjalla, kun taas naiset hallitsevat keskiosaa.”