Näin Suomi yrittää kiertää sote-lainsäädännössä EU:n valtiontukisäännöksiä

Lue EVA Arvio tästä

Kilpailua kaksilla rattailla

Näin Suomi yrittää kiertää EU:n valtiontukisääntöjä sotessa. EVA Arvion Kilpailua kaksilla rattailla ovat kirjoittaneet Bo-Erik Ekström, Ilkka Haavisto ja Asko Lindqvist.

Lataa

”Suomi yrittää sote-lainsäädännössä kiertää EU:n valtiontukisäännöksiä”, toteaa kilpailuoikeuteen erikoistunut Borenius Asianajotoimiston asianajaja Asko Lindqvist ja yksi EVA Arvion Kilpailua kaksilla rattailla kirjoittajista.

Lainsäätäjä hakee sote-uudistuksen loppusuoralla mallia, jossa julkinen tuottaja pääsisi kilpailemaan sotessa eri säännöin kuin yksityinen, todetaan EVA Arviossa Kilpailua kaksilla rattailla. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöluonnoksessa pyritään osoittamaan, että julkinen sektori saa tukea omia yksikköjään, koska Suomen valinnanvapausjärjestelmässä ei ole kyse EU:n valtiontukisääntöjen piiriin kuuluvasta taloudellisesta toiminnasta.

Valtiontukiongelmat vääristävät kilpailua

Perustuslakivaliokunta ohjeisti 2017 hallitusta muuttamaan sote-valinnanvapausesitystä siten, että maakunnat voisivat kilpailla valinnanvapauden piiriin kuuluvissa palveluissa liikelaitosmuodossa yhtiömuodon sijaan. Valiokunnan linjaus toi mukanaan vakavia kilpailusäädöksiin liittyviä ongelmia.

Liikelaitos ei voi mennä konkurssiin, koska se on osa maakuntaa. Omaisuuden siirrot veloituksetta kunnilta ja kuntayhtymiltä maakuntien liikelaitoksille muodostavat kielletyn valtiontuen. Sama pätee valtiontakauksiin maakuntien liikelaitosten lainoille. Takaus on valtiontuki, koska se mahdollistaa maakuntien liikelaitoksille markkinaehtoista edullisemmat lainaehdot.

Liikelaitos toimintamuotona on altis myös niin sanotulle ristisubventiolle, koska liikelaitoksen ja emomaakunnan resursseja on käytännössä vaikeaa pitää erillään.

Nämä liikelaitoksiin liittyvät ongelmat vääristävät kilpailua ja heikentävät valinnanvapausmallin toimintaa. Liikelaitosten käyttö kilpailutilanteessa on EU:n valtiontukisäännösten vastaista muun muassa liikelaitosten edullisemman verokohtelun ja niiden konkurssisuojan vuoksi.

Liikelaitoksiin liittyvät laittomat valtiontuet ovat kilpailua vääristäviä yritystukia, jotka vaikuttavat kielteisillä tavoilla valinnanvapausmarkkinan toimintaan. Kilpailu esimerkiksi toimii huonommin, kun markkinoille pääsyn kynnys nousee ja valinnanvapaus jää vaillinaiseksi, koska toimijoita tulee mukaan vähemmän.

Siltä varalta, että järjestelmä tulkittaisiin taloudelliseksi toiminnaksi, mietintöluonnokseen sisältyy pyrkimys kiertää EU:n valtiontukisäännöksiä.

Valinnanvapausmallin piiriin tulevat suoran valinnan palvelut yritetään esittää yleishyödyllisinä SGEI-palveluina, joihin ei sovelleta EU:n valtiontukisäännöksiä.

”Palvelun määrittäminen SGEI-palveluksi edellyttää oikeaa markkinapuutetilannetta. Sitä ei ole tarkoitettu porsaanreiäksi, jonka avulla julkisille tuottajille voisi luoda ohitustien suhteessa yksityisiin toimijoihin. Ehdotettu valinnanvapausjärjestelmä ei voi kokonaisuutena pysyvästi täyttää EU:n SGEI-kriteereitä”, toteaa Borenius Asianajotoimiston asianajaja Asko Lindqvist.

Kilpailusäännösten kiertäminen on vahingollista ja kansalaisten etujen vastaista.

”Kilpailusäännökset ovat olemassa siksi, että ne varmistavat reilun pelin eri osapuolten välillä niiden soveltamisalaan kuuluvassa toiminnassa”, asianajaja Asko Lindqvist sanoo.

Parhaiten valinnanvapaus toimii, kun sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat kilpailevat  markkinoilla samoilla säännöillä ilman, että julkinen sektori tukee omia yksikköjään.

Maakunnat voivat varmistaa toimivan kilpailun yhtiöittämällä sote-keskustoimintansa vapaaehtoisesti. Maakunnille tulisi antaa jatkossa myös verotusoikeus, jotta palveluiden järjestäminen ja rahoitus olisivat samoissa käsissä.