Suomen Nato-jäsenyyden kannatus on pysynyt likimain ennallaan

Suomalaisten kannoissa mahdolliseen Nato-jäsenyyteen ei ole tapahtunut merkittävää liikahdusta suuntaan tai toiseen. Jäsenyyden kannatus on hieman pienentynyt. Jäsenyyden vastustus on sitä vastoin pysynyt ennallaan, kertoo EVAn arvo- ja asennetutkimus.

Tällä hetkellä 23 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että maan pitäisi liittyä Pohjois-Atlantin liiton eli Naton jäseneksi. Puolustusliiton jäsenyyttä vastustaa 46 prosenttia suomalaisista (ks. artikkelikuva). Selvästi suurempi osa siis vastustaa puolustusliitto Nato-jäsenyyttä kuin kannattaa sitä.

Nato-jäsenyyden kannatus on selvästi suurinta kokoomuksen ja RKP:n äänestäjissä.

Alimmillaan Nato-jäsenyyden kannatus oli EVAn kyselyissä vuonna 2012, jolloin vain 14 prosenttia oli myönteisellä kannalla. Nato-jäsenyyden suosio vahvistui selvästi vuonna 2015. Sitä edeltävänä vuonna Venäjä oli liittänyt itseensä aiemmin Ukrainalle kuuluneen Krimin niemimaan. Korkeimmillaan lähivuosina Nato-jäsenyyden kannatus on ollut vuonna 2016, kun 27 prosenttia suomalaisista kannatti liittymistä läntisen puolustusliiton jäseneksi. Tämän jälkeen Nato-jäsenyyden kannatus on laskenut hieman molemmilla mittauskerroilla (Kuvio 1).[1] Tämänhetkiset kannat ovat lähellä Nato-asenteiden pitkän aikavälin keskiarvoa.

EVAn Arvo- ja asennetutkimus

Kyselyn tulokset ovat osa EVAn vuoden 2018 Arvo- ja asennetutkimusta. Tulokset perustuvat 2 073 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 24.9.–4.10.2018.

Vastaajat edustavat koko maan 18–70-vuotiasta väestöä. Aineisto on kerätty Taloustutkimuksen internet-paneelilla ja painotettu edustamaan väestöä sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan. Aineiston tilastollisen jatkoanalyysin on tehnyt Yhdyskuntatutkimus Oy, joka on laatinut myös tulosgrafiikan.

Tulokset ja niiden tarkemmat väestöryhmittäiset erittelyt löytyvät EVAn kotisivuilta www.eva.fi. Vuodesta 1984 lähtien tehtyjen tutkimusten tulokset löytyvät EVAn Arvo- ja asennetutkimusten tietokannasta Arvopankista osoitteesta: www.eva.fi/arvopankki.

Miehet kannattavat (31 %) Suomen Nato-jäsenyyttä naisia (14 %) enemmän. Eri puolueiden äänestäjistä Nato-jäsenyyden kannatus on selvästi suurinta kokoomuksen (56 %) ja RKP:n (55 %) äänestäjissä. Väestöryhmistä erottuvat myös ylemmät toimihenkilöt, joista muita ryhmiä isompi osa (43 %) kannattaa Nato-jäsenyyttä (Kuvio 2).

Nato-jäsenyyden heikkoa kannatusta saattaa osittain selittää se, että lähes puolet suomalaisista (47 %) on sitä mieltä, että ilmastokysymykset ovat ulkopolitiikassa jo turvallisuuspolitiikkaakin tärkeämpiä kysymyksiä. Eri mieltä väittämän kanssa on 29 prosenttia suomalaisista (Kuvio 3).[2] Suomalaiset nostavat ilmaston lämpenemisen suurimmaksi uhaksi. Sen sijaan sotilaallisen hyökkäyksen näkee uhaksi vain pieni osa suomalaisista (ks. kainalojuttu Näitä asioita suomalaiset pitävät uhkina).

Valtiojohdon näkemykset eivät juuri vaikuta Nato-kannatukseen

Suomalaisten Nato-kannat eivät juuri värähdä kysyttäessä, kannattaisivatko he Suomen Nato-jäsenyyttä, jos maamme ylin valtiojohto puoltaisi sitä. Nato-jäsenyyttä kannattaisi tässäkin tapauksessa vain 26 prosenttia suomalaisista ja 45 prosenttia torjuisi sen (Kuvio 4).

Tulos on sikäli mielenkiintoinen, että heikosta Nato-kannatuksesta huolimatta lähes puolet suomalaisista näkee Naton kantavana voiman, Yhdysvallat, tärkeäksi kumppaniksi Suomelle ja pitää maata länsimaisten arvojen keskeisenä puolustajana maailmassa (47 %) (Kuvio 5).

Näitä asioita suomalaiset pitävät uhkina

EVA kysyi osana syksyn 2018 Arvo- ja asennetutkimusta, kuinka suurina suomalaiset pitävät eri uhkia Suomen tai henkilökohtaisesti itsensä tai läheistensä kohdalla.

Luetelluista uhista sotilaallista hyökkäystä Suomeen pitää uhkana vain pieni osuus kansalaisista (8 %). Kolme neljästä pitää sotilaallisen hyökkäyksen uhkaa pienenä. Sen sijaan ilmaston lämpeneminen nousee uhkien joukosta ylitse muiden. Suomalaisista 76 prosenttia pitää ilmastonmuutosta melko suurena tai hyvin suurena uhkana ja vain harva (14 %) pitää sitä pienenä uhkana.

Turvallisuusuhkien kärkeen nousee muutama muukin niin sanottu ”pehmeän” turvallisuuden aihe. Uutta laajamittaista talouskriisiä maailmalla pitää vähintään melko suurena uhkana 68 prosenttia suomalaisista. Kolmanneksi vakavimmaksi uhaksi nousee kyselyssä hallitsematon siirtolaisaalto Eurooppaan, jota pitää uhkana enemmistö suomalaisista (63 %).

Silti myös ”kovan” turvallisuuden uhkia on. Vaikka suoraa sotilaallista hyökkäystä ei pelätä, pitää enemmistö kyberiskuja tai tietoverkkojen lamauttamista vähintään melko suurena uhkana (63 %). Hybridivaikuttamista ja suomalaisen yhteiskunnan horjuttamista eri keinoin pitää uhkana noin puolet suomalaisista (48 %). Vaaleihin vaikuttamista maamme rajojen ulkopuolelta pitää uhkana vajaa kolmannes suomalaisista (31 %) (Kuvio 7).

Uhkakuvissa näkyy eroja miesten ja naisten välillä. Suurempi osa naisista kuin miehistä pitää ilmaston lämpenemistä uhkana (ero 14 %-yks.) (Kuvio 8). Miehistä puolestaan naisia suurempi osuus näkee hybridivaikuttamisen uhaksi (ero 14 %-yks.) (Kuvio 9). Myös eri puolueiden äänestäjien kohdalla näkyy eroja siinä, mitä pidetään uhkana. Vihreiden äänestäjistä 99 prosenttia pitää ilmaston lämpenemistä uhkana, kun perussuomalaisten kannattajista sen näkee uhaksi vain 40 prosenttia.

Perussuomalaisten äänestäjistä peräti 87 prosenttia pitää terrori-iskua Suomessa uhkana, kun muiden puolueiden äänestäjistä vähemmistö näkee terrori-iskun uhaksi (Kuvio 10). Perussuomalaisten ja sinisten äänestäjien enemmistö korostaa uhkakuvina myös jengisotia, mellakoita ja tuhotöitä (Kuvio 11).

Hallitsemattoman siirtolaisaallon näkee uhaksi lähes jokainen sinisiä (99 %) tai perussuomalaissia (97 %) äänestävä, mutta myös enemmistö kokoomuksen (72 %), SDP:n (65 %), kristillisdemokraattien (65 %) ja keskustan (57 %) äänestäjistä (Kuvio 12).

EVA Analyysissa Ulkopolitiikan johtotähti[3] on käyty läpi suomalaisten näkemyksiä ulkopolitiikasta. Suomalaisista 89 prosenttia antaa tasavallan presidentti Sauli Niinistölle hyvän arvosanan ulkopolitiikan hoitamisesta. Niinistön presidenttikaudella Suomi on vahvistanut kumppanuuttaan Yhdysvaltojen kanssa. Tämä Suomen ulkopolitiikan linja näyttäisi saaneen suomalaisilta hyväksynnän. Yhtä lailla suomalaisten näkemykset Nato-jäsenyydestä saattavat heijastella presidentti Niinistön kantoja.

Sauli Niinistö muotoili oman Nato-kantansa Ylen vaalitentissä ennen edellisiä presidentinvaaleja näin:

”Ensinnäkin tässä olosuhteessa, jossa me olemme, minä en kannata Natoon liittymistä. Nimittäin me menettäisimme silloin sen mahdollisuuden, josta täälläkin on puhuttu: pysytellä kriisin ulkopuolella. Jos me olisimme Naton jäsen, me olisimme automaattisesti osallinen siinä, mitä aluksi puhuimme Baltian kahinan tai suorastaan sotilaallisen yhteenoton osalta.”[4]

Niinistö totesi, että tilanne olisi toinen, jos Venäjän ja Euroopan unionin välit kiristyisivät. Silloin Suomi joutuisi hänen mukaansa vakavasti miettimään Nato-jäsenyyttä. Hän huomautti samassa yhteydessä, että Ruotsin Nato-jäsenyys aiheuttaisi myös Suomelle tarpeen keskustella, mitä tapahtuisi Suomen ja Ruotsin väliselle puolustusyhteistyölle.

Presidentin linjaa voi tulkita niin, että askel kumppanuudesta jäsenyyteen ei olisi hienosäätöä, vaan suuri harppaus. Nato-jäsenyys saattaisi nousta pöydälle olosuhteiden muuttuessa.

Ruotsin jäsenyys muuttaisi Nato-kantoja myönteisimmiksi

Yksi tällainen muutos olisi naapurimaamme Ruotsin liittyminen Natoon. Suomalaiset näyttäisivätkin pitävän Ruotsin Nato-jäsenyyttä jonkin verran Suomen linjaan vaikuttavana kysymyksenä. Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan suomalaisista 38 prosenttia on sitä mieltä, että Suomen pitäisi pysyä Naton ulkopuolella siinäkin tapauksessa, että Ruotsi liittyisi puolustusliittoon. Eri mieltä on 31 prosenttia. Lukema on hieman suurempi kuin Nato-jäsenyyden kannatus Suomessa (Kuvio 6).[5]

Ruotsin ratkaisu tuli myös esille, kun Juha Sipilän (kesk.) hallitus tilasi asiantuntijoiden ryhmältä Nato-selvityksen hallituskauden alussa. Siinä todettiin, että Suomen kannattaisi liittyä Natoon yhdessä Ruotsin kanssa:

”Jos Ruotsi liittyisi yksin Natoon, Suomi jäisi nykyiseen verrattuna suojattomammaksi ja haavoittuvammaksi”, todetaan Mats Bergquistin, François Heisbourgin, René Nybergin ja Teija Tiilikaisen kirjoittamassa selvityksessä.[6]

 

Kirjoittaja Sami Metelinen on EVAn toimituspäällikkö.

VIITTEET

[1] Tuoreimman EVAn Arvo- ja asennetutkimuksen kyselyt on tehty syyskuussa 2018. Näin ollen kyselyyn eivät ole ehtineet vaikuttaa esimerkiksi Venäjän Suomeen kohdistama GPS-härintä tai Venäjän sotatoimet Ukrainaa vastaan Asovanmerellä. Ks. Helsingin Sanomat (2018) ja Yle (2018).

[2] Vuonna 2007 suomalaisista 52 prosenttia oli sitä mieltä, että ilmastokysymykset ovat ulkopolitiikassa jo turvallisuuspolitiikkaakin tärkeämpiä (EVAn Arvo- ja asennetutkimus 2007).

[3] Metelinen, S. (2018).

[4] Verkkouutiset (2017).

[5] Suomalaisten näkemykset ovat pysyneet likimain samoina tässä kysymyksessä vuodesta 1996 lähtien. (EVAn Arvo- ja asennetutkimukset).

[6] Bergquist, M. et al. (2016).

 

LÄHTEET

Bergquist, M. et al. (2016). Arvio Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutuksista, Ulkoasiainministeriö.

Helsingin Sanomat (2018). Suomen ulko­ministeriö: Pohjois-Suomen gps-häirintä tuli Venäjän alueelta, https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005901027.html, haettu 27.11.2018.

Metelinen, S. (2018). Ulkopolitiikan johtotähti – Maailmanpolitiikan aallokossa suomalaiset luottavat presidentin suuntavaistoon, EVA Analyysi No 66.

Verkkouutiset (2017). Sauli Niinistö Natosta: Tämän vuoksi ei nyt, ehkä toiste, https://www.verkkouutiset.fi/sauli-niinisto-ylen-vaalitentissa-natosta-taman-vuoksi-ei-nyt-ehka-toiste/, haettu 27.11.2018.

Yle (2018). Tilanne jännittynyt Mustallamerellä – Venäjä valtasi Ukrainan laivaston aluksia, Ukraina harkitsee poikkeustilan julistamista, https://yle.fi/uutiset/3-10525483, haettu 27.11.2018.