Tutkimukset: Irtisanomisen helpottamisella on positiivisia vaikutuksia

Irtisanomisen helpottamisen kokonaisvaikutukset talouteen ovat tutkimusten perusteella todennäköisesti positiivisia. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tutkimuspäällikön Antti Kauhasen mukaan uudistus lisäisi tuottavuutta, ja se on hyvinvointiyhteiskunnan kannalta tärkeää.

Haastattelija: Sami Metelinen

Juha Sipilän (kesk.) hallitus on ilmaissut vievänsä eteenpäin henkilöperusteista irtisanomista alle kymmenen hengen yrityksessä helpottavat lainsäädäntömuutokset, mikäli sen vaihtoehdoksi ei löydy vaikutuksiltaan yhtä merkittäviä ehdotuksia.

Julkisessa keskustelussa irtisanomisen helpottamisen vaikutuksista on jäänyt vähäiselle huomiolle se, että taloustieteen tutkimuksissa on havaittu irtisanomisen helpottamisella selviä vaikutuksia niin työn kiertoon kuin tuottavuuden kasvuunkin. Muutoksella on todennäköisesti positiivisia vaikutuksia pitkän aikavälin talouskasvuun ja siten myös työllisyyteen, koska pitkällä aikavälillä tuottavuuden kasvu selittää talouskasvun. Suora nettovaikutus työllisyyteen näyttäisi jäävän vähäiseksi.

Irtisanomissuojan heikentäminen nostaa tuottavuutta yrityksissä.”

Tämä selviää niistä tutkimuksista, joissa on selvitetty sellaisia Euroopan maissa tehtyjä lainsäädännön muutoksia, jotka ovat vaikuttaneet irtisanomissuojaan eri kokoisissa yrityksissä.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tutkimuspäällikkö, kauppatieteiden tohtori Antti Kauhanen kirjoitti kesällä hallituksen pyynnöstä lausunnon, jossa hän kävi läpi aiheesta tehtyä tutkimuskirjallisuutta. Kysyimme Kauhaselta, mitä tutkimuksista selvisi.

 

Minkälaisia vaikutuksia irtisanomisen helpottamisella pienissä yrityksissä voi olla työllisyyteen ja ylipäänsä talouteen tutkimusten perusteella, Antti Kauhanen?

”Ensinnäkin se lisää työmarkkinavirtoja eli irtisanomisia ja uusien työsuhteiden syntyä. Näiden nettovaikutus on suurin piirtein nolla eli virrat ovat suurin piirtein yhtä suuria.

On myös osoitettu useammissa tutkimuksissa, että irtisanomissuojan heikentäminen nostaa tuottavuutta yrityksissä. Näyttää siltä, että työn tekemisessä jokin muuttuu.”

Tuottavuuskasvu on pitkällä aikavälillä ainoa talouskasvun lähde.”

Mitä vaikutuksia tuottavuuden kasvulla yrityksissä on kansantalouteen ylipäänsä?

”Tuottavuuskasvu on pitkällä aikavälillä ainoa talouskasvun lähde. Tuottavuuskehitys on keskeinen asia hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämisen kannalta. Se on erittäin tärkeää.

Sitä, kuinka iso merkitys itse irtisanomisen helpottamisella on kokonaisuudessaan tuottavuuskasvuun, on hankalaa arvioida. Uudistus koskisi kuitenkin melko suurta määrää yrityksiä. Pitkällä aikavälillä sillä on todennäköisesti myös muita positiivisia kerrannaisvaikutuksia talouteen. Tutkimuksista ei selviä, mikä tämä pitkän aikavälin tuottavuuden ja talouskasvun kautta tuleva positiivinen kokonaisvaikutus esimerkiksi julkiseen talouteen on.”

Mitä tuottavuus tarkoittaa?

”Mitä korkeampi on tuottavuus, sitä enemmän tietyllä tuotantopanoksella saadaan tuotosta aikaan. Jos panoksena on työ, puhutaan työn tuottavuudesta. Silloin mitataan sitä, kuinka paljon arvonlisää yksi työtunti synnyttää. Mitä suurempi on työn tuottavuus, sitä enemmän tuotosta syntyy työtunnissa.”

Lainsäädäntömuutosten vaikutuksia eri maissa

Ruotsi

Ruotsissa irtisanomista helpotettiin alle 11 henkeä työllistävissä yrityksissä siten, että ne saivat vastedes poiketa niin sanotusta senioriteettiperiaatteesta kahden henkilön osalta. Senioriteettiperiaate edellyttää, että viimeisenä palkatut irtisanotaan ensin.

Konjunkturinstitutetin ekonomisti David von Below ja Tukholman yliopiston professori Peter Skogman Thoursie osoittivat tutkimuksessaan (2010), että Ruotsin uudistus lisäsi irtisanomisia ja palkkaamisia, mutta ei vaikuttanut työllisyyteen.

Ruotsin elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Institutet för Näringslivsforskning) tutkija Carl Magnus Bjuggren (2018) tutki Ruotsin uudistuksen vaikutuksia tuottavuuteen. Uudistus nosti työn tuottavuutta yrityksissä 7–9 prosenttia. Vaikutus tuli toiminnan tehostumisesta. Saman tutkimuslaitoksen tutkija Martin Olsson (2009) havaitsi tutkimuksessaan, että uudistus vähensi sairauspoissaoloja 13 prosenttia.

Portugali

Portugalissa alle 20 työntekijän yritykset saivat helpotuksia irtisanomismenettelyyn vuonna 1989 samalla, kun irtisanomiskustannuksia laskettiin kaikissa yrityksissä.

Queen Maryn yliopiston taloustieteen professori Pedro Martins (2009) ei löytänyt uudistusta koskevassa tutkimuksessaan selviä vaikutuksia työvoimavirtoihin, mutta sen sijaan hän havaitsi merkittäviä ja pysyviä vaikutuksia yritysten taloudelliseen menestykseen.

Italia

Italiassa alle 15 hengen yritykset olivat ennen vuotta 1990 kokonaan irtisanomissuojan ulkopuolella. Vuonna 1990 pienten yritysten irtisanomissakkoja kiristettiin perättömiksi todettujen irtisanomisten osalta.

Georgetownin yliopiston taloustieteen professori Adriana Kugler ja Università della Svizzera italianan taloustieteen professori Giovanni Pica (2008) selvittivät Italian vuoden 1990 uudistuksen vaikutuksia rekrytointien ja irtisanomisten todennäköisyyksiin. Pienissä yrityksissä rekrytointitodennäköisyys putosi 13 prosenttia suhteessa suurempiin yrityksiin. Irtisanomisaste väheni noin 15 prosenttia. Työllisyyteen uudistuksella oli vain vähäinen merkitys.

Saksa

Saksassa pienimmät yritykset eivät ole irtisanomislainsäädännön piirissä lainkaan. Pienimpien yritysten kokoraja oli viisi kokoaikaista työntekijää vuosina 1999–2003. Vuonna 2004 kokoraja nousi kymmeneen henkilöön.

Passaun yliopiston taloustieteen professori Stefan Bauernschuster (2013) tutki uudistuksen vaikutuksia pienten yritysten rekrytointeihin. Uudistuksen seurauksena rekrytointiaste kasvoi pienissä yrityksissä 1,3 prosentilla vuonna 2004 ja kahdella prosentilla vuonna 2005. Tutkimuksessa ei tarkasteltu uudistuksen vaikutuksia irtisanomiseen, joten se ei kerro uudistuksen vaikutusta nettotyöllisyyteen.

Bochumin yliopiston taloustieteen professori Thomas Bauer  tutkimusryhmineen (2007) tutki aiempien reformien vaikutuksia rekrytointeihin ja irtisanomisiin. Vuonna 1996 pienimpien yritysten kokoraja nostettiin viidestä kymmeneen työntekijään ja vuonna 1999 pudotettiin jälleen kymmeneen. Bauer ym. eivät havainneet näillä uudistuksilla mitään vaikutuksia rekrytointi- tai irtisanomisasteeseen.

Voiko tutkimusten perusteella päätellä, mitä vaikutuksia juuri hallituksen kaavailemalla irtisanomisen helpottamisella olisi Suomessa?

”Minusta kansainvälisistä tutkimuksista voi tehdä päätelmiä. Saksassa ja Italiassa tutkitut uudistukset (ks. kainalojuttu) liittyivät juuri pieniä yrityksiä koskevan lainsäädännön muuttamiseen. Vaikka työmarkkinat poikkeavat jonkin verran toisistaan, uskoisin, että vaikutukset ovat samankaltaisia. Niiden suuruusluokka voi olla erilainen, mutta mekanismit ovat samanlaisia.”

Monissa maissa irtisanominen on helpompaa pienille yrityksille. Onko tähän selkeitä perusteita?

”Tutkimuskirjallisuudessa ajatellaan, että pienten yritysten kannalta irtisanomiseen liittyvät prosessit voivat olla raskaita tai hankalia. Siksi irtisanomissuoja on pienillä yrityksillä usein heikompi tai esimerkiksi Saksan tapauksessa irtisanomissuoja ei koske lainkaan pienimpiä yrityksiä.”

Olisiko irtisanomisen helpottamisesta kokonaisuudessaan todennäköisesti enemmän hyötyä kuin haittaa kansantaloudelle?

”Se, että meillä olisi vähän enemmän dynamiikkaa työmarkkinoilla ja tuottavuus paranisi, olisi pitkällä aikavälillä positiivinen asia.”

Mitä vaikutuksia yrityksiin, työllistymiseen ja kansantalouteen voi olla määräaikaisten työsopimusten käytön helpottamisella?

”Tutkimuksista on vaikeaa löytää näyttöä sille, että määräaikaisuuden helpottamisella olisi työllisyyttä lisääviä vaikutuksia. Usein on vaarana, että määräaikaisuuden helpottamisen seurauksena tapahtuu vain korvautumista toistaiseksi voimassa olevista työsopimuksista määräaikaisiin sopimuksiin.

Määräaikaisuuden perusteiden helpottamisen vaikutuksesta tuottavuuteen ei löydy selkeitä vastauksia.”

Onko ylipäänsä mahdollista tutkimusten perusteella arvioida etukäteen, kummalla toimista, määräaikaisuuden perusteiden vai irtisanomisen helpottamisella, olisi todennäköisemmin tai enemmän positiivisia vaikutuksia työllisyyteen ja talouteen?

”Irtisanomisen helpottamisen vaikutukset työmarkkinavirtoihin ja tuottavuuden kasvuun tunnetaan kohtuullisen hyvin. Määräaikaisuuksien osalta näyttö on paljon heikompaa ja ristiriitaisempaa.”

Onko yleensä mahdollista selvittää yksiselitteisesti lainsäädäntömuutosten taloudellisia vaikutuksia ennakkoon?

”Yksikäsitteisesti tällaisia vaikutuksia ei pysty ennakolta selvittämään. Tutkimusten perusteella tiedetään, minkälaisia vaikutukset todennäköisesti ovat, mutta ne voivat vaihdella esimerkiksi suhdannetilanteesta riippuen.”

 

LÄHTEET

Bauer, T. K., Bender, S. ja Bonin, H. (2007): Dismissal protection and worker flows in small establishments. Economica, 74(296), 804-821.

Bauernschuster, S. (2013): Dismissal protection and small firms’ hirings: Evidence from a policy reform. Small Business Economics, 40(2), 293-307.

Bjuggren, C. M. (2018): Employment protection and labor productivity. Journal of Public Economics, 157, 138-157.

Kauhanen, A (2018): Asiantuntijalausunto, Työ- ja elinkeinoministeriö, https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/DownloadProposalAttachment?attachmentId=9045

Kugler, A. ja Pica, G. (2008): Effects of employment protection on worker and job flows: Evidencefrom the 1990 italian reform. Labour Economics, 15(1), 78-95.

Martins, P. S. (2009): Dismissals for cause: The difference that just eight paragraphs can make. Journal of Labor Economics, 27(2), 257-279.

Olsson, M. (2009): Employment protection and sickness absence. Labour Economics, 16(2).

von Below, D. ja Thoursie, P. S. (2010): Last in, first out?: Estimating the effect of seniority rules in sweden. Labour Economics, 17(6), 987-997.

Haastattelija Sami Metelinen on EVAn toimituspäällikkö