Kansa suosii perinteistä sosiaaliturvaa

Suomalaiset haluavat, että sosiaaliturva perustuu tarpeeseen ja on kannustavaa. Heille on tärkeää, että tuet auttavat oikeasti tarvitsevia.

Suomalaisten mielestä päätöksentekijöiden on osattava rakentaa hyvinvointivaltion turvaverkko siten, että se kannattelee niin hyvinä kuin huonoinakin aikoina. EVAn vuoden 2017 Arvo- ja asennetutkimuksen* mukaan kaksi kolmesta suomalaisesta (67 %) katsoo, että suomalaisilla on kaikissa oloissa oltava oikeus yhteiskunnan takaamaan perustoimeentuloon. Alle viidennes (17 %) vastaajista on eri mieltä. (Kuvio 2.) Vahvin tuki tälle vaateelle löytyy puoluekentän vasemmalta laidalta (vasemmistoliittoa, SDP:tä ja vihreitä
äänestävät). Äänestäjäryhmistä varautuneimmin asiaan suhtautuvat kokoomuksen kannattajat.

Syyperusteisuus saa kansan tuen

Oikeus perustoimeentuloon ei suomalaisten mielestä kuitenkaan ole ehdoton. Suurin osa suomalaisista on sitä mieltä, että yksilön oikeus turvautua hyvinvointiyhteiskunnan tukeen edellyttää, että hän todella tarvitsee tukea. Tämä ilmenee vastauksista kahteen väittämään.
Ensinnäkin, joka toinen suomalainen (50 %) yhtyy väittämään, jonka mukaan ”julkiset hyvinvointipalvelut ja -tuet tulee kohdentaa lähinnä vain niitä eniten tarvitseville ja heikoimmassa asemassa oleville”. Toista mieltä on kolmannes suomalaisista (33 %). Tuloksen mukaan varsin suuri osa suomalaisista siis katsoo, että hyvinvointipalveluiden ja -tukien pitäisi perustua johonkin syyhyn. Väestöryhmittäin tarkasteltuna tiukimmin syyperusteisuutta puolustavat vähän koulutetut, perussuomalaisia, kokoomusta tai keskustaa äänestävät sekä eläkeläiset. Puolueryhmistä ainoastaan SDP:n ja vihreiden
äänestäjistä vähemmistö kannattaa syyperusteisuutta.

Koska suomalaiset arvostavat syyperusteisuutta ja ovat huolissaan väärinkäytöksistä sekä kannustinvaikutuksista, on luonnollista, että suomalaisten suhtautuminen perustuloon sosiaaliturvan muotona on vähintäänkin epäilevää.

Sosiaaliturvan pelätään passivoivan

Toiseksi, valtaosa suomalaisista on huolissaan siitä, että tukia käytetään väärin; ja nimenomaan siten, että niitä käytetään turhaan. Selvä enemmistö (71 %) yhtyy väittämään,
jonka mukaan ”yhteiskunnan tuista on tullut saavutettuja etuja, joita käyttävät surutta sellaisetkin, jotka eivät niitä välttämättä tarvitsisi”. Vain 18 prosenttia on eri mieltä tämän väitteen kanssa. Vasemmistoliiton kannattajat ovat ainoa väestöryhmä, jossa enemmistö torjuu käsityksen. Huoli sosiaaliturvan väärinkäytöstä saattaa vaikuttaa paradoksaaliselta ottaen huomioon, että etuisuuksien tasot eivät ole suuren suuria – ja tutkijat toisinaan huomauttavat sosiaaliturvan alikäytön olevan ylikäyttöä suurempi ongelma. Kyse ei kuitenkaan ole pelkästään moraalisesta närkästyksestä, vaan taustalla on myös huolta sosiaaliturvan kannustinvaikutuksista. Tässä kohtaa kansa tosin jakaantuu tiiviisti kahteen leiriin. Vajaa puolet (45 %) on sitä mieltä, että kattava sosiaaliturva ja pitkälle viety huolenpito tekevät ihmisistä laiskoja ja aloitekyvyttömiä. Aavistuksen harvempi joukko (41 %) on eri mieltä. Koska suomalaiset arvostavat syyperusteisuutta ja ovat huolissaan väärinkäytöksistä sekä kannustinvaikutuksista, on luonnollista, että suomalaisten suhtautuminen perustuloon sosiaaliturvan muotona on vähintäänkin epäilevää.** Toisaalta tulosten tulkinnassa on syytä olla varovainen, sillä sosiaaliturvaa koskevissa kyselyissä kysymysten tarkka muotoilu saattaa vaikuttaa saatuihin vastauksiin enemmän kuin joissakin muissa aiheissa. Pidemmällä aikavälillä näyttäisi myös siltä, että suomalaisten asenteet ovat siirtyneet piirun verran kohti liberaalimpia sosiaaliturva-asenteita. Lisätietoa asennekehityksen jatkosta saadaan loppuvuodesta 2018 EVAn Arvo- ja asennetutkimuksen pureutuessa tarkemmalla katsauksella sosiaaliturvaa koskeviin asenteisiin.

Kirjoittaja Ilkka Haavisto on EVAn tutkimuspäällikkö.

* Kysely perustulosta tehtiin osana EVAn vuoden 2017 Arvo- ja asennetutkimusta. Tulokset perustuvat 2 040 henkilön vastauksiin ja niiden virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3
prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Vastaajat edustavat koko maan aikuisväestöä. Tulokset ja niiden tarkemmat väestöryhmittäiset erittelyt löytyvät EVAn Arvopankista internetistä osoitteessa www.eva.fi/arvopankki.
** Ks. Haavisto, Ilkka & Heikkinen, Janne (2017): Työ ensin – Suomalaiset torjuvat anteliaan perustulon, EVA Analyysi No. 10, Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA.

Artikkeli on julkaistu EVA Analyysissä Sosiaaliturvan yleisavain