Kansanosa kahleissa – suomalaiset haluavat lisää vapautta yrittäjille

Suomalaiset ovat varsin yrittäjämyönteisiä ja suhtautuvat elinkeinovapauteen vakavasti. Tämän voi päätellä Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn Arvo- ja asennetutkimuksen tuloksista, kirjoittaa EVAn toimituspäällikkö Sami Metelinen

Lähes puolet suomalaisista on sitä mieltä, että yrittämisessä ja yritystoiminnassa on liian vähän vapautta. Toista mieltä on vain neljä prosenttia suomalaisista.

  • EVAn Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan kaikkein eniten lisää vapautta yrittäjyyteen kaipaisivat kokoomusta äänestävät, nuoret ja opiskelijat. Peräti 61 prosenttia 18-25-vuotiaista on sitä mieltä, että yrittämisessä ja yritystoiminnassa on liian vähän vapauksia. Iäkkäimmissä ryhmissä yrittämisen vapautta ei koeta aivan yhtä suureksi ongelmaksi.
  • Ammattiasema ei vaikuta merkittävästi ihmisten asennoitumiseen yrittämisen vapauteen. Sekä johtavassa asemassa olevien että työntekijöiden mielestä yritystoiminnassa on ennemin liian vähän kuin liikaa vapautta. Myöskään tulotaso ei juuri vaikuta suhtautumiseen yrittämisen vapauteen.
  • Lisää vapautta yrittämiseen kaipaisivat etenkin kokoomuksen äänestäjät (63 %). Vähiten yrittämisen vapaudessa ongelmaa näkevät äänestäjäryhmistä vasemmistopuolueiden, SDP:n ja vasemmistoliiton kannattajat, mutta heistäkin suurempi osa haluaisi lisää vapautta yrittämiseen kuin vähemmän.

Suomalaisten positiivinen suhtautuminen yrittämiseen ja elinkeinovapauteen on näkynyt EVAn Arvo- ja asennetutkimuksen tuloksissa aiemminkin. Vuonna 2005 EVA kysyi suomalaisten näkemyksiä yrittäjyyteen laajemmin. Tuolloin selvisi, että 63 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että yrittämiseen liittyvä byrokratia on huomattava este yrittäjäksi ryhtymiselle. 57 prosenttia oli sitä mieltä, että verotus ja muut lakisääteiset maksut ovat yrittäjillä kohtuuttoman korkeita.

Nykyinen hallitus on havainnut ongelman, joka liittyy kansalaisten tutkimusten perusteella tunnistamiin yrittämisen esteisiin. ”Suomi on menettänyt liiallisella sääntelyllä ja hallinnoinnilla ketteryytensä ja samalla kilpailukykynsä”, nykyisen hallitusohjelman tilannekuvassa todetaan.

Sääntelyn purkaminen on teema, joka kantaa läpi hallitusohjelman.

Suurimpana yksittäisenä elinkeinovapautta vahvistavana tekona hallitus vapautti kokonaan kauppojen aukioloajat. Taksitoiminta vapautettiin jäykästä lupamenettelystä. Junaliikennettä ollaan avaamassa kilpailulle. Lisäksi myös hallituksen suurin yksittäinen hanke, sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus, liittyy tiiviisti elinkeinovapauden laajentamiseen.

Perustuslaillisia ristiriitaisuuksia

Sosiaali- ja terveydenhuolto on malliesimerkki siitä, miten negatiiviset ja positiiviset vapaudet voivat joutua keskinäiseen hankaukseen.

Elinkeinovapaus on yksi perusoikeuksien kulmakivistä ja on kirjattu perustuslain 18 §:än: ”Jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla”.

Julkisen sektorin koko rajoittaa elinkeinovapautta

Suhteessa siihen, miten arvokkaina suomalaiset pitävät yrittämisen vapautta, on yllättävää, että talouden vapauden mittauksissa Suomi ei yllä länsimaiden kärkijoukkoon.

The Heritage Foundationin Index of Economic Freedomin mukaan Suomi on maailman valtioista 26. vapain. Suomi saa erittäin hyvät pisteet hallinnon luotettavuudessa ja oikeusjärjestelmän toimivuudessa, mutta julkisen sektorin koossa Suomi erottuu länsimaiden joukosta selvästi. The Heritage Foundationin Suomi-arviossa todetaankin, että ilman poikkeuksellisen korkeaa julkisen sektorin kulutuksen tasoa, Suomi todennäköisesti sijoittuisi maailman 10 vapaimman talouden joukkoon.

Suomen julkiset menot suhteessa bruttokansantuotteeseen olivat OECD-maiden korkeimmat vuonna 2015 (57,1 %). Julkisten menojen suhde BKT:hen ei ole yksiselitteinen julkisen sektorin koon mitta, mutta kuvaa sitä, kuinka suuri osuus vuosittain tuotetusta varallisuudesta kiertää julkisen sektorin kautta.

Julkisen sektorin suurta osuutta Suomen taloudessa kuvaa myös kokonaisveroaste, joka Suomessa oli 44,1 prosenttia vuonna 2016, kun OECD-keskiarvo samana vuonna oli 34,3 prosenttia. Tällä hallituskaudella kokonaisveroaste on kääntynyt laskuun, mutta pysyy edelleen kaukana niin EU:n kuin OECD:nkin keskiarvosta.

Kansainväliset vertailut osoittavat, että sääntelyn ohella keskeinen elinkeinovapauden toteutumista heikentävä tekijä on se, miten julkisen sektorin suuri koko estää vapaata elinkeinotoimintaa.

Perustuslain 124 § taas on niin sanottu vallanjakosäännös, joka rajoittaa julkisten hallintotehtävien luovuttamista muille kuin viranomaisille.

Kesäkuussa 2017 antamassaan lausunnossa eduskunnan perustuslakivaliokunta kiinnitti huomiota siihen, että tuolloin uudistukseen sisältynyt julkisten sote-keskusten yhtiöittämisvelvollisuus oli ristiriidassa perustuslain 124 §:n kanssa.

Pykälän mukaan ”julkinen hallintotehtävä voidaan antaa muulle kuin viranomaiselle vain lailla tai lain nojalla, jos se on tarpeen tehtävän tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi eikä vaaranna perusoikeuksia, oikeusturvaa tai muita hyvän hallinnon vaatimuksia. Merkittävää julkisen vallan käyttöä sisältäviä tehtäviä voidaan kuitenkin antaa vain viranomaiselle”.

Yhtiöittämisvelvollisuudesta jouduttiin luopumaan sote-uudistuksessa.

Perustuslakivaliokunta totesi jälleen tämän vuoden kesäkuun alussa antamassaan lausunnossa, ettei ”ettei laajamittainen tehtävien siirto yksityisille ole yhteensopiva perustuslain 124 §:n tarkoituksenmukaisuusvaatimuksen kannalta ennen kuin uudistuksen voimaantuloa ja rahoitusta koskevaa sääntelyä muutetaan”.

Perustuslakivaliokunnan entinen pitkäaikainen puheenjohtaja, varatuomari Kimmo Sasi (kok.) kiinnitti vuonna 2015 julkaistussa EVAn raportissa Lain vartijat huomiota Perustuslain 124 § aiheuttamaan ristiriitaan elinkeinovapauden kanssa.

”Ongelmallisinta perustuslain 124. §:n vallanjakosäännöksen tulkinnassa on se, että siitä on tullut vahvempi oikeudellinen normi kuin kansalaisille taatuista perusoikeuksista. Näin on varsinkin suhteessa omaisuuden suojaan ja oikeuteen työhön ja elinkeinovapauteen. Käytännössä elinkeinovapaus saa aina syrjäytyä, jos asiaa joudutaan arvioimaan vallanjakosäännöksen kannalta”, Sasi totesi tuolloin.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen osalta Sasi oli aikaansa edellä. Sasi suositteli raportissa Perustuslain 124 § kumoamista. Se olisi perusteltua elinkeinovapauden vahvistamiseksi Suomessa.

Kirjoittaja Sami Metelinen on EVAn toimituspäällikkö.

EVAn Arvo- ja asennetutkimuksen sananvapauteen liittyvien kysymysten tulokset löytyvät kuvana täältä.