Vihreiden ja perussuomalaisten äänestäjät ovat lähes yhtä liberaaleja, mutta eri syistä

Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVAn Arvo- ja asennetutkimukseen pohjautuvasta liberalismimittauksesta käy ilmi, että RKP:n, kokoomuksen, vihreiden ja perussuomalaisten kannattajat ovat liberaalimpia kuin suomalaiset keskimäärin, kirjoittaa EVAn tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto.

Liberalismi ja konservatismi tässä tutkimuksessa

Tässä kirjoituksessa pureudutaan kysymykseen siitä, missä määrin vapaus on muuttuja, joka selittää eroa konservatismin ja liberalismin välillä. Tarkoituksena ei ole yrittää antaa tyhjentävää selitystä siitä, mitä konservatismi tai liberalismi ovat, saati ottaa kantaa eri ajatussuuntien keskinäiseen paremmuuteen. Tutkimuksen tulosten pohjalta konservatismi ja liberalismi määrittyvät osapuilleen seuraavalla tavalla:

Liberalismin ytimessä on usko siihen, että jokainen tietää parhaiten itse, mikä hänelle on parhaaksi. Yksilön vapauksien vaaliminen johtaa myös koko yhteiskunnan edistykseen ja menestykseen. Politiikassa liberaalit ajattelevat, että vallan hajauttaminen on sen keskittämistä järkevämpää. Taloudessa liberaalit uskovat vapaisiin markkinoihin sääntelyn ja suunnittelun sijaan.

Konservatiivit lähtevät siitä, että ihminen on erehtyväinen. Siksi kannustimet, ohjaus, säännöt ja apu ovat tarpeen. Konservatiivit nojaavat perusarvoihin ja vakaisiin instituutioihin. Politiikassa konservatiivit korostavat jatkuvuutta, lakia ja järjestystä. Konservatiivisen talouskäsityksen mukaan markkinat tarvitsevat sääntelyä toimiakseen: Ne ovat hyvä renki, mutta huono isäntä.

Liberalismimittaus paljastaa myös, että miehet kannattavat keskimäärin laajemmin erilaisten yksilönvapauksien lisäämistä kuin naiset.

EVAn vuoden 2018 Arvo- ja asennetutkimuksessa kysyttiin 21 eri asian tai elämänalueen kohdalla, onko niillä vapautta liian vähän, sopivasti vai liikaa. Tulosten mukaan useimmissa asioissa suomalaiset ovat varsin tyytyväisiä vapauden määrään yhteiskunnassa.

Koko väestön tasolla tehty tarkastelu peittää kuitenkin alleen selviä eroja eri väestöryhmien välillä. Jotkut väestöryhmät ovat asenteissaan keskimääräistä liberaalimpia. Näihin ryhmiin kuuluvat eivät panisi pahakseen, jos vapauksia olisi enemmän. Toiset väestöryhmät ovat keskimääräistä konservatiivisempia. Näihin ryhmiin kuuluvat pitävät vapauksien nykytilaa hyvänä tai liiankin sallivana.

Väestöryhmien välisiin eroihin päästään käsiksi faktorianalyysillä, joka selvittää mielipidetutkimuksen muuttujiin annettujen vastausten keskinäiset riippuvuudet ja yhdistelee ne laajemmiksi asenneulottuvuuksiksi.[1]

Faktorianalyysiin otetiin mukaan 12 selvimmin mielipiteitä jakavaa asiaa. Analyysissä näistä kiteytyi neljä vapauden ulottuvuutta, joihin eri väestöryhmät suhtautuvat eri tavoin. Nämä ovat sananvapaus, identiteetin vapaus, talouden vapaus ja vapaus holhouksesta (Kuva 1).

Jokaiselle väestöryhmälle laskettujen faktoripistemäärien avulla saadaan esille ryhmien vapausasenteiden voimakkuus kunkin vapauden ulottuvuuden kohdalla suhteessa väestön keskimääräisiin asenteisiin.[2]

Kuva 1. Vapauden neljä ulottuvuutta: muuttujat ja niiden faktorilataukset


Jokaisen vapausasenteen yhteydessä on kerrottu sen saama faktorilatauksen lukema. Faktorilataus kertoo, kuinka paljon faktori selittää muuttujan vaihtelua.

Kun eri väestöryhmien kaikilla neljällä ulottuvuudella saamat faktoripistemäärät lasketaan yhteen, saadaan selville, mikä väestöryhmistä on suhteellisesti liberaalein ja mikä suhteellisesti konservatiivisin (Kuva 2).[3] Tuloksia tulkitessa on syytä huomioida, että erot ovat ääripäitä lukuun ottamatta melko pieniä.[4]

KD:n kannattajat konservatiivisimpia

Arvo- ja asennetutkimuksen kolme liberaaleinta äänestäjäryhmää ovat RKP:ta äänestävät, opiskelijat ja nuoret (18–25-vuotiaat).

Konservatiivien top 3 -listan muodostavat puolestaan kristillisdemokraattien kannattajat, perässään keskustaa äänestävät sekä 4000–8000 asukkaan kunnissa asuvat.

Puolueiden äänestäjäryhmien sijoittuminen liberaali-konservatiivi-akselille tapahtuu jokseenkin odotetusti. Kokoomusta äänestävät ovat toiseksi liberaalein kannattajaryhmä. SDP:n, Sinisen tulevaisuuden ja Vasemmistoliiton äänestäjät asettuvat puolestaan jakauman konservatiiviselle puolelle, varsin lähelle väestön keskiarvoa.

Johdonmukainen liberalismi tai konservatismi on poikkeus.”

Hienoisen yllätyksen tarjoaa perussuomalaisten kannattajien sijoittuminen neljänneksi liberaaleimmaksi äänestäjäryhmäksi vihreiden äänestäjien vanavedessä. Ero sinisissä majaileviin entisiin puoluetovereihin muodostuu selväksi.

Sitä vastoin mitään yllättävää ei ole siinä, että nuoret sijoittuvat liberalismimittauksen kärkisijoille ja ikääntyneiden väestönosat miehittävät jakauman konservatiivipäätä.

Kuva 2. Väestöryhmät niiden suhteellisen liberaalisuuden/konservatiivisuuden mukaisessa järjestyksessä

Eri väestöryhmien neljällä eri vapauden ulottuvuudella (sananvapaus, identiteetin vapaus, talouden vapaus, vapaus holhouksesta) saamien faktoripistemäärien summat. Lähe: EVAn Arvo- ja asennetutkimus

Yhden asian liberaalit ja konservatiivit

Listan ääripäiden väestöryhmiä yhdistää se, että ne ovat johdonmukaisesti liberaaleja tai konservatiiveja jokaisessa neljässä vapauden ulottuvuudessa. Tämä selviää tarkastelemalla eri väestöryhmien kussakin vapauden ulottuvuudessa saamia faktoripistemääriä (Kuva 3).

Arvo- ja asennetutkimuksesta

Kysely vapaudesta on osa EVAn vuoden 2018 Arvo- ja asennetutkimusta. Tulokset perustuvat 2 073 henkilön antamiin vastauksiin. Virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 2.–15.1.2018 ja ne kuvaavat väestöryhmien vapautta koskevia asenteita tiedonkeruun aikaan. Vastaajat edustavat koko maan aikuisväestöä. Aineisto on kerätty Taloustutkimuksen internet-paneelilla ja painotettu edustamaan väestöä sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan.

Puolueiden kannattajien välisiä eroja käsiteltiin faktorianalyysilla, johon otettiin mukaan 12 selvimmin mielipiteitä jakavaa asiaa.

EVAn Arvo- ja asennetutkimuksia on tehty vuodesta 1984. Kaikki tutkimustulokset löytyvät osoitteesta www.eva.fi/arvopankki

Johdonmukainen liberalismi tai konservatismi on poikkeus. Vaikka kokoomuksen äänestäjät ovat yksi jakauman liberaaleimmista ryhmistä, koostuu heidän keskimääräistä vahvempi liberalisminsa talouden vapaudesta ja holhouksen vastaisuudesta. Sanan- ja identiteetin vapauksia kokoomuksen kannattajat tukevat korkeintaan keskimääräisesti.

Liberalismimittauksessa erottuu myös ryhmiä, jotka ovat korostetusti liberaaleja (tai konservatiiveja) vain yhden faktorin suhteen. Esimerkiksi vihreiden äänestäjien sijoittuminen väestöryhmien jakauman liberaaliin päähän johtuu yksinomaan erittäin korkeasta faktoripisteiden määrästä identiteetin vapaudessa. Ilman tuota ulottuvuutta vihreiden kannattajat olisivat hyvin lähellä SDP:n tai vasemmistoliiton äänestäjiä.

Sama pätee kääntäen perussuomalaisten kannattajiin. He olisivat aivan jakauman liberaaleimmassa päässä, ellei heidän faktoripistemääränsä olisi identiteetin vapauden kohdalla koko tutkimuksen selvästi alhaisin.

Nämä havainnot osoittavat, että Suomessakin yhteiskunnallinen keskustelu on saanut niin sanotun identiteettipolitiikan piirteitä. Laajemmat poliittiset ohjelmat, ideologiat ja intressit jäävät yksittäisten aiheiden jalkoihin.

Kuva 3. Väestöryhmien suhteellinen liberaalisuus/konservatiivisuus eri vapauden ulottuvuuksissa

Eri väestöryhmien saamat faktoripistemäärät neljällä eri vapauden ulottuvuudella (sananvapaus, identiteetin vapaus, talouden vapaus, vapaus holhouksesta). Lähde: EVAn Arvo- ja asennetutkimus

Kirjoittaja Ilkka Haavisto on EVAn tutkimuspäällikkö.

[1] Faktorianalyysissä vahvasti keskenään korreloivat muuttujat järjestäytyvät asenneulottuvuuksiksi. Faktorin kunkin muuttujan saama faktorilataus kertoo, kuinka paljon faktori selittää muuttujan vaihtelua.

[2] Väestön keskiarvo on jokaisessa faktorissa asetettu 500 faktoripisteeseen. Sitä suurempi luku ilmaisee keskimääräistä voimakkaampaa liberaaliutta, pienempi luku keskimääräistä voimakkaampaa konservatiivisuutta.

[3] Eri väestöryhmien sijainti listalla ei kuvaa niiden liberalismin tai konservatismin absoluuttista määrää, vaan niiden liberaalisuutta/konservatiivisuutta suhteessa väestön keskiarvoon ja toisiin väestöryhmiin. Samaten listan keskikohta ei ole neutraali piste, vaan se kuvaa koko väestön keskimääräistä suhtautumista vapauden eri ulottuvuuksiin.

[4] RKP:n ja KD:n äänestäjäryhmien pienuudesta seuraa lisäksi, että virhemarginaali on niiden kohdalla esimerkiksi suurten puolueiden äänestäjäryhmiä suurempi. Tämäkin on syytä pitää mielessä tuloksia tulkitessa.