Heikki Pursiainen: ”Hyvinvointivaltiossa keskiluokka pääsee käyttämään toisten rahoja”

Haastattelija: Heini Larros

Kirjoitat EVA Pamfletissa Vaikea vapaus, että ”hyvinvointivaltio tuottaa hyväosaisille ”liikaa” vapautta tai ainakin haitallista vapautta – nimittäin vapautta käyttää muiden rahoja… Jokainen pyrkii luonnollisesti tuhlaamaan mahdollisimman paljon ”toisten rahoja”. Ja kun kaikki tuhlaavat toistensa rahoja, kaikki luonnollisesti köyhtyvät.” Heikki Pursiainen, onko hyvinvointivaltio ymmärretty väärin?

”Hyvinvointivaltio on laaja käsite, jota kaikki ihmiset eivät ymmärrä samalla tavalla. Minä ehkä ymmärrän hyvinvointivaltion kapeammin kuin monet muut. Taloustieteilijänä ajattelen sitä keskinäisenä vakuutusjärjestelmänä. Hyvinvointivaltio vakuuttaa ihmiset huono-osaisuutta, sairautta ja muita elämän kolhuja vastaan. Näkökulmassani on muun muassa se hyöty, että sitä voi käyttää ajattelun apuvälineenä, kun pohdistaan mitkä olemassaolevan hyvinvointivaltion ominaisuuksista ovat perusteltavissa vakuutusjärjestelmän kannalta. Nykyisessä järjestelmässämme on olemassa runsaasti tulonsiirtoja ja julkisia palveluja, esimerkiksi työttömyyspäiväraha, toimeentulotuki ja julkinen terveydenhuolto, jotka ovat perusteltavissa vakuutusnäkökulmasta. Vakuutusnäkökulmasta perusteltavissa puolestaan eivät ole ansiosidonnaiset vanhempainetuudet ja maksuton yliopisto.”

Hyvinvointivaltio rajoittaa erityisesti keskiluokan vapautta. Miten?

”Hyvinvointivaltio rajoittaa ihmisten vapautta monella tavalla. Kiinnostavaa on sen pohtiminen, millaiset vapauden rajoitukset ovat hyväksyttäviä. On selvää, että hyvinvointivaltio pitää rahoittaa, ja verotuskin on jonkinlainen vapauden menettäminen – se ei ole ongelma. Kysymystä on siis tarkennettava: millaisia vapauden rajoituksia olemme valmiita hyväksymään vastineeksi suuremmasta taloudellisesta turvasta. Jokaisen on mietittävä, mitä pitää oikeana ja tärkeänä ja miten paljon on valmis rajoittamaan toisten vapautta. Vakuutuksesta seuraa aina kannustinongelma ja sosiaaliturvan vapautta rajoittava vaikutus liittyy yrityksiin ratkaista sen tuottamat kannustinongelmat. Esimerkiksi kun ihminen vakuutetaan työttömyyttä vastaan, työllistyminen on epätodennäköisempää. Kannustinongelma voidaan hoitaa kahdella tavalla: joko pidetään työttömyysturva sellaisella tasolla, että työnteon kannustimet säilyvät tai sitten otetaan pakkokeinot käyttöön niin kuin tilanne on nyt Suomessa. Jos pakotetaan tekemään töitä, voidaan maksaa korkeampaa työttömyysturvaa. Pakkokeinoihin perustuva korkea työttömyysturva johtaa erityisesti suuren työttömyyden aikana siihen, että suuren ihmisjoukon vapautta rajoitetaan pitkän aikaa. Kun kannustimet ovat kohdallaan, eli sosiaaliturva matalampi, voidaan ihmiset jättää tekemään omat ratkaisunsa. Yleisesti Suomessa ajatellaan, että pakottamiseen perustuva järjestelmä on parempi, mutta mielestäni tätä ei ole kyseenalaistettu riittävästi vapauden näkökulmasta.”

Hyvinvointivaltio vakuuttaa ihmiset huono-osaisuutta, sairautta ja muita elämän kolhuja vastaan.

Miten kehittäisit hyvinvointivaltiota niin, että vapautemme lisääntyy?

”Kehittäisin hyvinvointivaltiota suuntaan, että ihmisten kannustimet käyttäytyä mahdollisimman järkevästi koko yhteiskunnan kannalta säilyvät. On kysyttävä, millaisia valintoja olemme valmiita tekemään sosiaaliturvan tason, verotuksen ja kannustimien välillä. Ehdotukseni on, että pyritään sosiaaliturvajärjestelmään, joka takaa ihmiselle toimeentulon, mutta säilyttää kannustimet niin, ettei ihmisiä tarvitse pakottaa tai kytätä.

Hyvin toimeentulevien tulonsiirtoja on syytä tarkastella kriittisesti. Nykyjärjestelmässä 40 vuotta täyttävä hyvin toimeentuleva ihminen on ollut kymmenien tulonsiirtojen kohteena. Ihmisen, joka on koko elinkaarensa hyväosainen, ei tarvitsisi olla tulonsiirtojen kohteena, ainakaan nykyisessä mittakaavassa. Hyvin toimeentuleva ihminen maksaa oman nuoruutensa ja vanhuutensa keski-ikäisenä maksamillaan veroilla. Olisi paljon parempi, jos jokainen käyttäisi omia rahojaan suoraan, eikä maksua kierrätettäisi valtion kautta.”

Miten hyvinvointivaltio köyhdyttää keskiluokkaa?

”Se että meillä on oikeus maksuttomaan koulutukseen, ansiosidonnaiseen vanhempainrahaan ja opintotukeen, tarkoittaa, että meillä on oikeus toistemme rahoihin. Miksi ihmeessä luomme oikeuden toisten rahoihin? Se tuo vain näennäistä valinnanvapautta. Tulonsiirrot ovat ihan ok, jos on kyse huonosti toimeentulevista. Toisin kuin huono-osaisille suunnatuilla tulonsiirroilla, hyväosaisiin kohdistuville tulonsiirroille ei ole mitään järjellistä perustaa. On selvää, että oikeus muiden rahoihin johtaa vääriin kannustimiin ja sitä kautta tuhlaukseen. Kukaan ei käytä toisten rahoja samalla tavalla kuin omiaan. Norjassa tutkittiin palkallisen vanhempainvapaan vaikutuksia esimerkiksi lasten syntymiin, avioeroihin, lasten koulumenestykseen, perheen tuloihin ja naisten ja miesten välisiin tuloeroihin. Tutkijat päätyivät siihen, että vanhempainvapaan pidennys oli valtion hyväosaisille tarjoama loma.”

Kannatat lukukausimaksuja korkeakouluihin. Etkö pelkää, että köyhien perheiden lapset eivät voi kouluttautua?

”En yhtään. Lukukausimaksut voidaan toteuttaa niin, että ne eivät vaikuta ihmisten mahdollisuuksiin kouluttautua. Esimerkiksi voidaan luoda järjestelmä, jossa koulutus maksetaan vasta siinä vaiheessa, kun koulutus on saatu ja tulotaso saavutettu. Näyttöä järjestelmän haittavaikutuksista ei ole.”

Haluat lisätä ihmisten vapautta liikkua. Mitä vikaa on Suomen maahanmuuttopolitiikassa?

”Maahanmuuttokeskustelussa pitäisi puhua enemmän liikkujien hyödyistä. Kun puhumme, että uusi nuori ikäluokka tulee työmarkkinoille, harvoin keskustelemme siitä, että pitäisikö heidän päästä työmarkkinoille, onko siitä enemmän hyötyä vai haittaa työmarkkinoilla jo oleville. Työvoiman vapaassa liikkuvuudessa suurimmat hyödyt koostuvat liikkujille itselleen. Hyödyt voivat olla valtavia, koska saman ihmisen tuottavuus ja siten tulotaso voi kehittyneessä maassa olla moninkertainen lähtömaahan verrattuna. Ihminen joka haluaa ajatella yleisesti ihmisten hyvinvointia, kannattaa työvoiman vapaata liikkuvuutta.

Poliittisella puolella tämä on vaikeampi kysymys. Täydellisen vapauden ihanne tuskin on poliittisesti toteutettavissa. Tutkimuskirjallisuuden mukaan maahanmuutolla ei ole erityisen kielteisiä vaikutuksia paikallisten tulotasoon ja työvoiman vapaasta liikkuvuudesta olisi odotettavissa samankaltaisia hyötyjä kuin tavaroiden ja pääomien vapaasta liikkuvuudesta.”

Haastattelija Heini Larros on EVAn viestintäpäällikkö

Lue tästä EVA Pamfletti Vaikea vapaus – Kaksi näkemystä elämästä holhouksen jälkeen