Keskiluokka maksaa paljon veroja mutta on silti nettosaaja

Keskiluokka saa tulonsiirtoja enemmän kuin niitä veroina maksaa. Sille merkittävimmät tulonsiirrot ovat eläkkeet ja muut vanhuuden tuet, kirjoittaa EVAn tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto.

Vuonna 2016 keskiluokka maksoi tuloveroja ja veroluonteisia maksuja yhteensä noin 24 miljardia euroa. Tässä potissa ovat mukana verot ansio- ja pääomatuloista sekä pakolliset työeläke- työttömyys- ja sairasvakuutusmaksut. Keskiluokan osuus näistä veroista oli hieman keskiluokan väestöosuutta suurempi, eli 70 prosenttia.

Korkea- ja matalatuloisten osuudet maksetuista tuloveroista ja veroluonteisista maksuista olivat käänteiset tuloluokkien kokoon nähden. Korkeatuloisten väestöosuudeltaan viiden prosentin ryhmä maksoi tuloveroista ja veroluonteisista maksuista 24 prosenttia, matalatuloisten 26 prosentin ryhmä taas vain kuusi prosenttia.

Matalatuloiset maksavat tuloveroja ja veroluonteisia maksuja noin seitsemäsosan (14 %) tuloistaan. Keskiluokan efektiivinen veroaste taas nousee 26 prosenttiin ja korkeatuloisten 36 prosenttiin.

Kun kunkin tuloluokan maksamat verot suhteutetaan tuloluokan tuloihin, voidaan kullekin tuloluokalle laskea efektiivinen, todellinen veroaste. Vaikka luvut eivät edustakaan aivan koko verotuksen kokonaisuutta, voidaan niistä päätellä, että verotuksen progressio toimii ja puree Suomessa.

Matalatuloiset maksavat tuloveroja ja veroluonteisia maksuja noin seitsemäsosan (14 %) tuloistaan. Keskiluokan efektiivinen veroaste taas nousee 26 prosenttiin ja korkeatuloisten edelleen kymmenellä prosenttiyksiköllä 36 prosenttiin.

Progressio toimii myös keskiluokan sisällä, sillä kunkin keskiluokan sisäisen tuloryhmän – alempien keskituloisten keskimmäisten keskituloisten ja ylempien keskituloisten – välillä verotus kiristyy noin viisi prosenttiyksikköä.

Onko keskiluokan verotus sitten kireää? Noin 26 prosentin keskimääräinen tuloveroaste ei ehkä tunnu kovin kireältä, mutta se, että keskiluokka maksaa a 70 prosentin osuuden näistä veroista, vaikuttaa melkoiselta taakalta.

Keskiluokalla ei välttämättä ole kuitenkaan aihetta verokapinaan. Keskiluokka on nimittäin tulonsiirroissa nettosaaja, eli se saa tulonsiirtoja, kuten eläkkeitä ja lapsilisiä, enemmän kuin niitä veroina maksaa. Vuonna 2016 se sai 1,46 miljardia euroa enemmän tulonsiirtoja kuin maksoi.

Keskiluokan saamista tulonsiirroista merkittävimmät potit ovat nimenomaan eläkkeitä ja muita vanhuuden tukia. Ne kattavat keskiluokan saamista tulonsiirroista noin kaksi kolmasosaa.

Keskiluokka siis maksaa paljon veroja, mutta kierrättää rahoja myös vastaanottamalla paljon tulonsiirtoja. Jo silkan kokonsa, mutta myös esimerkiksi matalatuloisia korkeamman koulutusasteensa, vuoksi keskiluokka käyttää myös ylivoimaisesti eniten hyvinvointiyhteiskunnan julkisia koulutus- sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita.

Lisää keskiluokasta? Lue keskiluokkaa käsittelevä EVA Analyysi Vankistuva keskiluokka ja EVA_Fakta_Me olemme keskiluokka.