Työoikeuden professori Seppo Koskinen: Poliittiset lakot kuuluvat vapaa-ajalle

”Poliittisessa lakossa on kyse asioista, joista työnantaja- ja työntekijäjärjestö eivät voi keskenään sopia”, sanoo EVA Analyysin Protestin rajat kirjoittanut Turun yliopiston työoikeuden professori Seppo Koskinen. Poliittiselle lakolle olisi Koskisen mukaan hyvä saada Suomessa selkeämmät rajat – muun Euroopan tapaan. Miksi keskusteluun poliittisista lakoista liittyy suuria intohimoja?

Professori Seppo Koskinen, mikä on poliittinen lakko?

”Poliittinen lakko tarkoittaa sitä, että työntekijä järjestöpäätökseen nojautuen omalla ilmoituksellaan poistuu työajalla työpaikalta poliittisista syistä, esimerkiksi protestoidakseen eduskunnan tai valtioneuvoston toimenpidettä tai ulkomaista tapahtumaa. Olennaista poliittisessa lakossa on se, että kyse on asioista, joista asianomainen työnantaja- ja työntekijäjärjestö eivät voi keskenään sopia. 1970-luvulla poliittinen lakkoilu oli yleistä.”

Miksi keskusteluun poliittisista lakoista liittyy suuria intohimoja?

”Poliittisiin lakkoihin on liittynyt Suomessakin suuria intohimoja ja myös hyvin suuria saavutuksia. Poliittisilla lakoilla on ollut huomattava merkitys koko valtiollisen järjestelmämme rakenteiden syntymiselle ja tätä mahdollisuutta tulee kunnioittaa ja vaalia. Vapaassa maassa tulee olla aina sijaa poliittisille mielenilmaisuille.

Poliittisten lakkojen juridiikka on myös ei-oikeudellinen kysymys. Tähän teemaan liittyy erilaisia ajattelutapoja ja vaikeita punnintatilanteita. Tämä näkyi meilläkin viime vuoden lopulla annetussa virkamiesten poliittista lakko-oikeutta koskevassa päätöksessä, jossa kansainvälisiin sopimuslähteisiin vetoamalla yritettiin osoittaa kansallinen lainsäädäntömme niiden vastaiseksi. Työtuomioistuimen enemmistö ei tätä hyväksynyt. Samalla tavoin olisi erimielisyyttä kansainvälisten sopimusten merkityksestä ja vaikuttamisyrityksiä, jos Suomessa päätettäisiin jotenkin puuttua työntekijöiden oikeuteen lakkoilla poliittisesti. Kuitenkin esimerkiksi ILOn sopimus on vakiintuneesti tulkittu koskemaan vain asioita, jotka ovat kollektiivisen neuvotteluoikeuden mukaisesti ratkaistavissa työnantajien ja työntekijöiden välillä.

Tällä hetkellä maailma on poliittisesti vahvasti jakautunut ja kummallisia poliittisia ratkaisuja tehdään sekä lännessä että idässä, etelässä että myös täällä pohjoisessa. Voisimme poliittisista työelämään liittyvistä syistäkin lakkoilla perustellusti vaikka jokainen päivä. Mutta kyllä senkin ratkaisun kanssa on hyvä elää, että työelämässä tehdään työtä ja politiikka hoidetaan työelämän ulkopuolella. Työssä ollaan sentään vain alle kahdeksan tuntia vuorokauden 24 tunnista.”

Pariteettiperiaatteen mukaan nykyinen oikeus poliittiseen työtaisteluun koskee myös työnantajaa.

Miksi Suomessa tulisi siirtyä poliittisissa lakoissa eurooppalaiseen käytäntöön?

”Suomessa poliittisiin lakkoihin suhtaudutaan poikkeuksellisen sallivasti. Muissa Euroopan maissa on tarkemmat rajat hyväksyttävälle poliittiselle lakolle.

Oikeudenmukaisuus edellyttää, että kumpikaan osapuoli, työnantaja tai työntekijä, ei joudu kärsimään sellaisesta poliittisesta erimielisyydestä, johon ei voi itse vaikuttaa. Työnantaja ei voi toteuttaa poliittisen lakon vaatimuksia ja työntekijäpuoli ei ole oikea osapuoli sopimaan työnantajien poliittisista vaatimuksista. Poliittisesta lakosta voi seurata suurta haittaa työntekijöille ja yrityksille – sekä pienille että suurille.

Pariteettiperiaatteen mukaan nykyinen oikeus poliittiseen työtaisteluun koskee myös työnantajaa. Työnantajalla on oikeus järjestää työsulku esimerkiksi siksi, että hallitus ei ole edistänyt riittävästi paikallista sopimista. Palkansaajapuolen edustajilta voidaan kysyä, onko tämä oikein vai olisivatko poliittiset mielenilmaisut syytä kaikkien osalta keskittää vapaa-ajalle.

Poliittisen lakkoilun voi katsoa olevan myös ristiriidassa molemminpuolisen lojaliteettivelvollisuuden ja kohtuuden kanssa. Kumminkin puolin työtaistelu, jonka kohteeksi joutuva ei kykene vaikuttamaan edes järjestönsä kautta kyseisen työtaistelun syyhyn ja tavoitteisiin, on kohteen kannalta kohtuuton.

Poliittinen lakko-oikeus ei Suomessa koske kunnan ja valtion virkamiehiä. Näin on myös kansainvälisesti. Suomessa esimerkiksi poliisit, upseerit sekä virkasuhteiset opettajat ja lääkärit eivät voi laillisesti osallistua poliittiseen lakkoon. Lainsäätäjä on katsonut, että virkamiehet tekevät niin tärkeää työtä käyttäessään julkista valtaa, että he eivät voi osallistua poliittiseen lakkoon. Lisäksi virkamiehen tulee virka-ajalla olla poliittisesti neutraali. Perustellusti voidaan kysyä, miksi yksityisen sektorin työntekijöitä kohdellaan eri tavoin kuin valtion tai kuntien virkasuhteisia.”

Miten suhtautuminen poliittisiin lakkoihin eroaa Suomessa verrattuna muuhun Eurooppaan?

”Muualla Euroopassa poliittiset lakot ovat joko kielletty tai rajoitetusti sallittu.

Muissa pohjoismaissa hyväksyttävä poliittinen lakko on lyhytkestoinen ja protestiluonteinen eli olennaista on nimenomaan poliittisen työtaistelun kesto. Tanskassa on edellytetty tällaiselta työtaistelulta myös kohtuullista työsuhteiden kannalta ymmärrettävää syytä.

Ranskassa ja Belgiassa on kiinnitetty huomiota siihen, onko työtaistelulla riittävän läheinen työelämäyhteys, esimerkiksi Ranskassa eläkeasiat on katsottu hyväksyttäväksi perusteeksi poliittiseen lakkoon.

Sitten on maita, joissa arvioidaan sitä, estääkö poliittinen työtaistelu demokraattisten elinten toimintaa, esimerkiksi Italia. Niin sanottu kumouksellinen poliittinen työtaistelu ei ole sallittu.

Saksassa, Britanniassa ja Hollannissa sallitun työtaistelun tulee olla ”trade dispute” eli olla ratkaistavissa lakkoon ryhtyneen ja tämän työmarkkinavastapuolen välillä. Poliittiset lakot eivät ole tällaisia.”

Kuka Seppo Koskinen?

Seppo Koskinen on toiminut työoikeuden professorina vuodesta 1993. Hän oli Lapin yliopiston työ- ja sosiaalioikeuden professori 19932013 ja vuodesta 2013 Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan työoikeuden professori. Koskinen on sekä oikeustieteen tohtori että valtiotieteiden kandidaatti.

EVA Analyysi Protestin rajat luettavissa tästä

Katso Seppo Koskisen videohaastattelut!

Suomessa polittisiin lakkoihin suhtaudutaan poikkeuksellisen sallivasti

Näin Suomeen saadaan poliittisissa lakoissa eurooppalainen käytäntö

Poliittinen lakko on ongelma oikeudenmukaisuuden kannalta.