Suomalaisyritysten verovilppi on marginaalista
Verokeidasyhtiöiden käyttö ja aggressiivinen verosuunnittelu on suomalaisyrityksissä vähäistä. Yksi syy tähän on Suomen veronkiertonormisto, joka on EU:n yleiseen tasoon verrattuna erittäin ankara. Matala yhteisöverokantamme taas hillitsee väärinkäytöksiä ja halua siirtää kirjat muualle.
– Mitä kilpailukykyisempi Suomen yhteisöverokanta on, sitä suurempi on kannustin tulouttaa liiketoiminnan voitot Suomessa, toteaa OTT Janne Juusela tänään julkaistussa EVA Arvio Viisi myyttiä verokeitaista.
Juusela kumoaa viisi myyttiä käynnissä olevaan verokeskusteluun liittyen. Suomalaisyrityksillä on oikeus ja jopa velvollisuus harjoittaa kansainvälistä verosuunnittelua, hän huomauttaa. Suomalaisyritykset eivät myöskään voi välttyä yhteyksiltä verokeitaisiin.
– Verokeidasliitynnöistä ei kuitenkaan ole suomalaiselle yritykselle tai sijoittajalle yleensä mitään hyötyä verosuunnittelussa. Päinvastoin, niistä on haittaa maineelle ja myös lähes aina verotuksellista haittaa, sillä Suomessa verokeidastuloja verotetaan ankarasti, Juusela muistuttaa.
Juusela selventää helposti sekoittuvat käsitteet: Verosuunnittelu on jokaisen oikeus, veronkierto yleensä moraalisesti kyseenalaista ja verovilppi taas sekä moraalitonta että rikollista toimintaa.
– Nykyään julkista keskustelua hallitsee ongelmallisesti äärimmäisen laaja verokeidaskäsite. Verokeitaiksi kutsutaan usein kaikkia valtioita, joissa on Suomea edullisempi verokohtelu. Esimerkiksi mitään EU:n tai OECD:n jäsenvaltiota ei ole perusteltua pitää verokeitaana, Juusela painottaa.
Juuselan mukaan Suomessa ilmiön marginaalisuuden huomioiden keskustelu nyrjähti suhteettomalle tasolle Panama-paperien myötä. Verokeidasvilppi aiheuttaa Suomelle noin 10 miljoonan euron veromenetykset vuosittain. Arvio perustuu valtiovarainministeriön lukuihin.
– Valtiontaloudelle kyseessä on siis vähäinen ongelma, esimerkiksi rakennusalan harmaan talouden tuomat veromenetykset ovat 50-kertaiset. Suomen julkisen talouden pelastus ei löydy palmujen alta.
Vaarana on, että ”verokeidaspopulismi” lisää poliittista painetta kiristää Suomen kansallista sääntelyä entisestään. Lisäkiristykset haittaisivat kilpailukykyä ja heikentäisivät yritysten toimintaympäristöä Suomessa. Verovilppiä torjutaan parhaiten kansainvälisellä tietojenvaihdolla.
– Kansainvälisellä yhteistyöllä on kaikki perinteiset veroparatiisit saatu kitkettyä pois, ja verokeitaitakin on enää vain muutama jäljellä, Juusela sanoo.