Tuloverotus on tiukka verrattuna kilpailijamaihin ja kiristynyt entisestään

Kansainvälisessä vertailussa Suomi on tiukan palkkaverotuksen maa, etenkin suurituloisten osalta. Suomessa työn verotus on kiristynyt kahdella prosenttiyksiköllä viime vuosina. Vuonna 2014 työtä verotettiin 25,11 prosenttia suhteessa BKT:hen, kun vuonna 2010 vastaava luku oli 23,15 prosenttia.

Yli 130 000 euroa vuodessa ansaitsevien ansiotulojen verotus on Suomessa 2,1—10,0 prosenttiyksikköä kireämpää kuin keskeisissä kilpailijamaissamme — Alankomaissa, Saksassa ja Ruotsissa — sekä Britanniassa. Lisäksi Ruotsi verottaa keskituloisia noin 7 prosenttiyksikköä kevyemmin kuin Suomi.

Pienituloisten osalta Ruotsi ja Alankomaat verottavat Suomea kevyemmin. Vain Saksa verottaa palkansaajia Suomea rankemmin, mutta tämäkään ei koske suurituloisia.

Suomen verotus on muutenkin eurooppalaisittain kireää. Suomen kokonaisveroaste, 44 prosenttia vuonna 2014, on samansuuruinen Ruotsin kanssa. Se on kuitenkin korkeampi kuin muissa keskeisissä vertailumaissa, joissa se on kymmenisen prosenttiyksikköä matalampi. Myös palkansaajan rajaveroasteen kohdalla suhde vertailumaihin on samankaltainen.

Ennen talouskriisiä työn verotus oli Suomessa laskussa. Mutta viime vuosien päätösten vuoksi veropolitiikan pitkäaikainen tavoite työn verorasituksen alentamiseksi karkaa nyt yhä kauemmas. Verotuksen rakenne on pysynyt pitkälti ennallaan, vaikka myös kulutusverot ja maksut ovat nousseet. Yhteisö-, omaisuus- ja pääomatuloverojen osuus BKT:sta on kasvanut pitkällä aikavälillä.

Tulokset käyvät ilmi tänään julkaistusta EVA Fakta Verojen kirjasta, joka on päivitetty ja täydennetty versio tammikuussa 2014 ilmestyneestä teoksesta. Tiedot on koonnut Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ETLAn tutkija Hannu Kaseva.

Tärkeitä graafeja lyhyesti

EVA Fakta Verojen kirja, täydennetty toinen painos, kokonaisuudessaan

Lehdistötiedote