Maahanmuuttajan aktiivinen kotoutuminen luo turvallisuutta

Suomen on syytä varautua kasvavaan maahanmuuttoon, akuutista taloustilanteesta huolimatta. Tanner muistuttaa, että maahanmuuttajien kotouttamiseen, syrjäytymisen ehkäisyyn ja hyviin viranomaissuhteisiin tulisikin panostaa entistä enemmän. Näillä keinoin pystytään ylläpitämään ja vahvistamaan myös Suomen yhteiskunnan vakautta ja hyvinvointia.

Suomen on syytä varautua kasvavaan maahanmuuttoon. Jatkuva kansainvälisyys ja maltillisesti erilaistuva väestö ovat tulevaisuudessa väistämättä syrjäisen Suomen menestymisen edellytyksiä. Suomen kansainväliset sitoumukset ja korkea elintaso edellyttävät maamme kokoon nähden sopivaa suojan tarpeessa olevien vastaanottamista.

Maahanmuuttajan kotoutuminen, syrjäytymisen ehkäisy ja maahanmuuttajien hyvät viranomaissuhteet nousevat lähiaikoina tärkeään rooliin. Talouden lisäksi kyse on Suomen sisäisestä ja myös ulkoisesta turvallisuudesta. Levoton globaali talous- ja poliittinen tilanne korostaa tarvetta pitää kotimaan väestötilanne vakaana ja jännitteettömänä.

*Hyvä subjektiivinen kotoutuminen ja sen arviointi*

Keskeinen keino, jolla voidaan vaikuttaa turvalliseen maahanmuuttoon ja toimiviin etnisiin suhteisiin, on viisas kotouttaminen, joka osaltaan vaikuttaa maahanmuuttajan subjektiiviseen kotoutumisen tunteeseen. Subjektiivisiin edellytyksiin liittyvät tietysti pitkäaikaisesti maassa oleskelevan kyky ja halu kotoutua sekä toisaalta sellaiset isäntämaan työkalut, joiden avulla pystytään tätä kykyä ja halua mittaamaan.

Kanadassa maahanmuuttajan kielitaitoa ja kykyä kotoutua tarkastellaan pistelaskusysteemeiden avulla, joilla valitaan soveltuvimmat maahan muuttavat työntekijät. Virossa puolestaan kansalaisuuden saamisen kriteereinä ovat määrätyt tiedot Viron yhteiskunnasta. Vastaavia kokeita ja testejä on myös Saksassa ja Yhdysvalloissa.

Suomessa kansalaisuuden saa nuhteeton henkilö, joka osaa auttavasti suomen kieltä. Muuta integraatiokykyä ja kansalaistaitoja ei kansalaisuuden saamiseksi arvioida. Oleskelulupaan puolestaan tarvitaan lähinnä odottamassa oleva työpaikka.

Pitkäaikaista työvoiman maahanmuuttoa ja kansalaisuutta varten voitaisiin rakentaa erityinen koe, jossa kielitaidon lisäksi huomioitaisiin Suomen historian, perustuslain ja kansalaistaitojen tunteminen. Siten pitkäaikaisen työoleskeluluvan tai kansalaisuuden saamiseen tarvittaisiin nuhteettomuuden lisäksi riittävä määrä kotoutumishalua ja -kykyä osoittavaa Suomen tuntemusta. Lyhytaikaisemmassa ja määräaikaisessa maahanmuutossa on puolestaan tarkasteltava ja kehitettävä entistä tehokkaampia ratkaisuja esimerkiksi kielipalvelujen saamiseksi.

*Syrjäytymisen ehkäisyyn motivoivaa kansalaistietoa ja -taitoa*

Toiseksi maahanmuuttajien kotoutumista ja turvallisuutta vahvistaa syrjäytymisen ja radikalisoitumisen ennaltaehkäisy. Syrjäytyminen ja radikalisoituminen voidaan estää tehokkaimmin hyvillä sosiaalisilla suhteilla ja viranomaisten entistä tehokkaammilla kotouttamismenetelmillä. Kotoutumisohjelman ja aidon, sitouttavan ja rohkaisevan henkilökohtaisen suunnitelman tulee vahvistaa tehokkaasti maahanmuuttajan kielitaitoa ja tämän osallistumista sekä menestystä työmarkkinoilla.

Suunnitelmaan olisi lisäksi otettava aktiivisemmin sellaisen tiedon ja taidon omaksuminen ja käyttö, joka vahvistaa maahanmuuttajan motivaatiota kotoutua osaksi yhteiskuntaa; tällaisia kansalaistieto- ja -taitohankkeita on Suomessa jo pilotoitu pienemmissä kaupungeissa, mutta niiden laaja käyttöönotto puuttuu.

Lisäksi maahanmuuttajien syrjäytymisen ja heidän tekemiensä rikosten ennaltaehkäisyyn on suunnattava entistä enemmän erityisiä voimavaroja. Syrjäytymisen- ja rikoksentorjuntaohjelmiin on viisainta hakea nykyistä tehokkaampia ratkaisuja ulkomailta, erityisesti maista, joissa laillisten maahanmuuttajien työllistyminen ja esimerkiksi äänestysaktiivisuus ovat korkealla tasolla mutta rikollisuus on vähäistä. Kanada täyttää jälleen nämä kriteerit.

*Maahanmuuttaja ja viranomaiset*

Kolmas turvallisuutta lisäävää kotoutumista vahvistava tekijä on viranomaistoiminta ja maahanmuuttajan suhteet siihen. Hyvä viranomaistoiminta vähentää maahanmuuttajan hämmennystä, turvattomuutta ja ulkopuolisuuden tunnetta. Viranomaisten, jotka toimivat maahanmuuttajien kanssa, tulee jatkossakin saada yksittäinen maahanmuuttaja tuntemaan, että Suomen viranomaiset ovat hänen asiallaan.

Viranomaisten on lisättävä tuntemustaan eri kulttuureihin liittyvistä ominaisuuksista. Maahanmuuttajalla on yhtäläinen velvollisuus oppia riittävästi ymmärtämään ja noudattamaan sekä maan lainsäädäntöä kuin kirjoittamatonta normistoakin.

Kaiken kaikkiaan korkealuokkaisella tiedolla Suomen yhteiskunnan vahvuuksista tulisi lisätä maahanmuuttajan ja eri etnisten ryhmien motivaatiota kuulua yhteiskuntaamme. Kyse on yhtä hyvin täysin erilaisista, äärimmäisistä oloista tulleista pakolaisista, syrjäytymis- ja radikalisoitumisalttiista henkilöistä kuin myös suuremmista maahanmuuttaja- ja etnoryhmistämme.