Ideologiat muovaavat veropolitiikkaa?

EVAn ekonomisti Martti Nyberg uskoo, että nykypäivän verojärjestelmän tulisi perustua mataliin veroasteisiin ja yksinkertaiseen verotukseen. Kirjoitus julkaistiin Helsingin Sanomien mielipidesivuilla 14. huhtikuuta 2007.

Porvarihallituksen muodostuminen kääntää katseen verotukseen. Politiikkavalinnoista juuri verotus ilmentää parhaiten ideologisia valintoja.

Verotus on Suomessa nähty lähinnä pragmaattisena asiana. Verotusta on laskettu, jos siihen on ollut varaa ja sitä on kiristetty jos valtion talous on ollut tiukoilla. Oleellisin asia, eli eri verojen ja verojärjestelmien kyky tuottaa valtion kassaan veroeuroja, on jäänyt sivuseikaksi.

Poliittiset päätöksentekijät suunnittelevat veropoliittiset linjauksensa sen mukaan, miten he olettavat taloudellisten toimijoiden niihin reagoivan. Odotukset ihmisten ja yrityksen käyttäytymisestä taas perustuvat pitkälti poliittisten päätöksentekijöiden käsityksiin näiden kyvyistä suoriutua erilaisista tehtävistä. Tässä kohdassa ideologia astuu esiin. Eri maissa nojataan eri ideologioihin ja arvostetaan eri tavoin yksilöitä ja yrityksiä.

Sosiaalidemokraattien suosima veropolitiikka Suomessa ja muualla Euroopassa tähtää ensisijaisesti tulontasaukseen. Se eroaa huomattavasti veropolitiikasta, joka perustuu porvareiden ja Eurooppalaisten oikeistohallitusten linjauksille. Niissä tehokas veronkanto nousee ykköstavoitteeksi.

Tärkeintä on ymmärtää, että veropolitiikalla saavutetaan parhaimmat tulokset vain jos poliittisten päätöksentekijöiden tekemät oletukset yksilöiden ja yritysten käyttäytymisestä osuvat oikeaan.

Jos eletään nykypäivässä ja markkinataloudessa ja oletetaan, että yksilöt ovat aktiivisia ja yritykset toimivat järkevästi, ja niitä johtavat ja niissä työskentelevät motivoituneet ja lahjakkaat ihmiset, verojärjestelmän tulisi perustua mataliin veroasteisiin ja yksinkertaiseen verotukseen. Tällöin uskotaan myös, että varallisuus luo varallisuutta. Henkilöt, joille sitä on kertynyt tietävät paremmin kuin valtion virkamiehet, minne sitä kannattaa allokoida. Tässä maailmassa osinkojen kaksinkertaisesta verotuksesta luovuttaisiin, eikä pääomatuloja ja perintöjä verotettaisi. Tiedetään, että yritykset ja yksilöt reagoivat voimakkaasti veropäätöksiin. Tämän päivän maailmassa matalatkin oikein kohdistetut verot tuottavat isoja verokertymiä.

Jos taas eletään eilisessä, käytetään veropolitiikkaa ensisijaisesti tulontasaukseen ja uskotaan, että ihmiset ovat passiivisia ja yritykset saavat toimia maassa valtion armosta, ollaankin ihan erinäköisessä maailmassa. Tällöin kannattaa työntekijöiden palkkoja verottaa voimakkaalla progressiolla ja yritysten tuloja, omistajien osinkoja sekä yksittäisten ihmisten pääomatuloja ja perintöjä ainakin kahteen tai miksei kolmeenkin kertaan. Taloudelliset toimijat eivät reagoi veropäätöksiin. Ihmiset painavat sitä pidempää päivää mitä enemmän valtio heiltä vie. Yritykset eivätkä huippuosaajat muuta maan rajojen ulkopuolella ja ”on lottovoitto syntyä Suomalaiseksi” puolue hallitsee yksin Arkadianmäellä yksinkertaisella enemmistöllä.

Sekä vaalitulos että EVA:n uusin kansallinen arvo- ja asennetutkimus ”Satavuotias kuntotestissä” antavat olettaa, että ainakin Suomen kansa elää nykypäivässä ja markkinataloudessa. Toivottavasti uuden hallituksen verolinjauksetkaan eivät edusta eilistä!