21. vuosisadan Hansa Itämerelle

Europarlamentaarikko Piia-Noora Kauppi visioi uutta tulevaisuutta Itämeren alueelle. Kehittyminen Euroopan nopeimmin kasvavaksi taloudeksi on täysin mahdollista , mutta se edellyttää aitoja sisämarkkinoita, joilla ihmiset ja palvelut voivat liikkua vapaasti.

Euroopan unionin laajentuminen muutti Itämeren strategista asemaa historiallisella tavalla. Kaikki Pohjois-Euroopan EU-maat ovat nyt Itämeren rantavaltioita. Itämeri yhdistää myös EU:n ja Venäjän.

Laajentumisen luoma ainutlaatuinen mahdollisuus olisi nyt osattava hyödyntää oikealla tavalla. Tähän tarvitsemme Itämeri-strategian.

***

Sisältönsä ja resurssiensa puolesta tämän strategian ei tulisi olla kovin kaukana EU:n Välimeri-kumppanuusohjelmasta. Pohjoinen ulottuvuus on pysynyt hyvin pienenä verrattuna välimerelliseen vastineeseensa. Vuosien 2000 ja 2006 välillä Välimeren alue on saanut 5,35 miljardia euroa. Samaan aikaan Pohjoinen ulottuvuus saa ainoastaan 200 miljoonaa euroa, alle 4% Välimeren alueen budjetista.

Kyse ei kuitenkaan ole pelkästään rahallisista resursseista. Toki rahoitustakin tarvitaan. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että Pohjan pojat ja tytöt alkaisivat kulkea EU-foorumeilla hattu kourassa vonkumassa eurooppalaisten veronmaksajien rahaa jos jonkinlaiseen projektiin.

Itämeren talousalueen kestävä kilpailukyky lähtee aivan muista tekijöistä kuin tukieuroista. Siinä taitaa olla myös eteläisen ja pohjoisen ulottuvuuden perimmäisin ero.

***

Itämeren alueen kilpailukykyä tukemaan luotava uuden vuosituhannen Hansa voisi esimerkiksi toteuttaa idean rajattomasta Pohjolasta, jossa ihmiset ja palvelut liikkuvat vapaasti myös käytännössä, eivät vain EU-byrokraattien villeissä unissa. Kun muistetaan, miten suuri merkitys pohjoismaisella yhteistyöllä on ollut suomalaisen hyvinvoinnin ja kasvun luomisessa, on vaikea keksiä syitä, miksei samanlaista konseptia kokeiltaisi laajemmin myös Itämeren piirissä.

Itämeren alueella on mahdollisuus kehittyä koko Euroopan nopeimmin kasvavaksi taloudeksi. Tämä vaatii kunnianhimoista EU-politiikkaa alueelle. Itämeri-strategiaan kuuluisivat Itämeren alueen aidot sisämarkkinat, rajat ylittävien liikenne-, energia- ja viestintälinkkien kehittäminen, laajennettu yhteistyö korkeamman asteen koulutuksen ja tieteen piirissä, sekä tiiviimpien taloudellisten suhteiden kehittäminen Venäjään.

***

EU:n tämän hetken Itämeren alueen politiikka on kärsinyt strategisen ajattelun puutteesta. Itämeri-strategia on haluttu nähdä yrityksenä heikentää Pohjoista ulottuvuutta, mistä ei suinkaan ole kyse. Parhaimmillaan Pohjoinen ulottuvuus saisi aloitteen rinnalle kehitellystä EU:n Itämeri-strategiasta uutta puhtia. Sitä paitsi Pohjoisen ulottuvuuden painopiste on EU:n ulkopolitiikassa, kun taas Itämeri-strategian tarkoituksena olisi keskittyä EU:n sisämarkkinoiden kehittämiseen.

Vankan alueellisen integraation edistäminen on EU:n lempiprojekteja. Itämeren alueella edellytykset toimiviin alueellisiin talous- ja energiaratkaisuihin ovat paljon vahvemmat kuin esimerkiksi Välimeren alueella, kunhan poliittinen tahto saadaan sysäämään liikemaailman voimavarat vauhtiin. Selkeillä tavoitteilla onnistuisi myös EU-varojen mobilisointi entistä paremmin.

Suomi on EU:n puheenjohtajamaa vuoden 2006 toisella puoliskolla. Rahoituskehyksistä neuvotellaan parhaillaan. Nyt jos koskaan on hetki käydä keskustelua siitä, millä konseptilla EU:n Pohjois-Euroopan politiikka parhaiten toteuttaa myös Suomen tavoitteita.