Vaalien kummallisuuksia

Valtiotieteen tohtori Jukka Tarkka kirjoittaa kolumnissaan vaalien kummallisuuksista niin Yhdysvalloissa kuin koto-Suomessakin.

Yhdysvaltain vaalijärjestelmä osoitti toisen kerran peräjälkeen huonot puolensa, mutta tällä kerralla se sentään pystyi välttämään rakennevian kaikkein hulluimmat seuraukset.

Viime kerralla voitti alkuvalitsijoiden äänten vähemmistön saanut ehdokas. Nyt enemmistön kannatuksen saanut kyllä voitti, mutta hetken aikaa näytti siltä, että vähemmistöön jäänyt ei sitä niin vain hyväksyisikään.

Häviäjän vaalikoneiston logiikka tuntui aluksi vähän sellaiselta, että kun republikaanit viimeksi voittivat vähemmistöllä, demokraattien on saatava nyt samaa herkkua.

Onneksi sentään senaattori Kerry otti melko pian järjen käteen. Tuollaista 3,5 miljoonan äänen enemmistöä ei voi sentään jyrätä nurin pelkällä juridisella kikkailulla. Yhdysvaltain presidentinvaalista ei onneksi tullutkaan farssia.

Meillä ei kuitenkaan ole varaa ilkkua yhdysvaltalaisen järjestelmän kummallisuuksia. Suomen historiassa on ihan riittävä varasto presidentinvaaliin liittyviä demokratian sammakoita.

Presidentti on valittu kuusi kertaa hakematta kansalta edes lähtöasetelmia lopulliseen vaaliin: Ståhlberg 1919, Ryti 1940 ja 1943, Mannerheim 1944, Paasikivi 1946, ja Kekkonen 1973.

Vanhan perustuslain aikana meillä järjestettiin kymmenen valitsijamiesvaalia. Niissä vain kolme kertaa on presidentiksi noussut ehdokas, jolla oli äänestäjien enemmistön suora kannatus.

Tämän kynnyksen ylittivät Paasikivi 1950 sekä Kekkonen 1968 ja 1978. Jo parinkymmenen prosentin tasoa olevalla alkukannatuksella on päästy presidentiksi, kuten Kallio ja Relander.

Yhdysvaltain presidentinvaali noudattaa Suomessa jo autuaasti edesmennyttä välillistä menetelmää, vaikka valitsijakollegio on jo kauan ollut pelkkä muodollisuus.

Välillisessä vaalissa on hiljaisesti hyväksytty se mahdollisuus, että alkuvalitsijoiden enemmistö ei aina ratkaise tai vähemmistöön jäänyt voi selitellä kaikenlaista.

Se ei ole epädemokratiaa vaan luonnollinen seuraus käytössä olevasta vaalitavasta. Mutta kyllä se hullulta näyttää.

Yhdysvallat ei pääse eroon vaalikummajaisista muuten kuin muuttamalla presidentinvaalin suoraksi kansanvaaliksi.