Tiekartta tulevaisuuteen

Suomi on selviytynyt omaperäisin keinoin kriiseistä, sortoajoista, katovuosista ja sodista. Välttämättömyydestä tehtiin hyve. Olemme kyenneet muuttamaan ratkaisevalla tavalla ja perusteellisesti toimintatapojamme jo kaksi kertaa toisen maailmansodan jälkeen. Nyt tätä muutoskykyä, uudelleen orientoitumista tarvitaan jälleen: on käynnissä suuri 2000-luvun murros, joka on vielä melko näkymätön, mutta vaikuttaa jo meihin.

Viimeksi lama loi muutosvoiman, mutta tuhosi usean yrittäjän elämäntyön ja aiheutti monelle suomalaiselle henkilökohtaisia kärsimyksiä. Osa kansasta syrjäytyi – eikä työttömyys kohdannut vain ikääntyneitä ”väärien” ammattien osaajia, vaan myös nuoria. Suomi selviytyi, liittyi Euroopan unioniin ja euroalueeseen. Teimme pakon edessä korjausliikkeet – säästökuurit väänsivät valtakunnan uuteen uraan. Työmarkkinoilla osoitettiin tilannetajua. Syntyi yhteisymmärrys sääntelyn purkamisesta ja liittymisestä integraatioon. Reaaliansiot nousivat korkean työttömyyden oloissa. Hyvinvointiyhteiskunnan piirteet säilyivät karsimisesta huolimatta.

Suomen nousun apuna oli uusi teknologia, erityisesti Nokia alihankkijoineen. Riippuvuus elektroniikkateollisuudesta kasvoi suuremmaksi kuin oli riippuvuus Neuvostoliiton kaupasta. Metsä- ja konepajateollisuus nousivat maailman kärkeen ja varmistivat osaltaan vientitulojen virran. Syntyi nopeasti tuhansia uusia työpaikkoja, mutta työttömyys pysyi edelleen korkealla tasolla ja jäykistyi vähitellen rakenteelliseksi. Vaikka palvelusektori kehittyi ja monipuolistui, henkilökohtainen palvelu kuihtui. Suomesta tuli itsepalveluyhteiskunta: palvelujen kuluttaminen on niin hankalaa ja kallista, että mieluummin tehdään kaikki itse. Käden taidot väistyivät. Huomattavat inhimilliset voimavarat jäivät syrjään yhteiskunnan rakennustyöstä, työttömyyttä ei saatu purettua.

2000-luvulla väestö vanhenee, ja suuret ikäluokat siirtyvät kiihtyvässä tahdissa työelämän ulkopuolelle. Markkinoiden kasvu on hidastunut, työllisyys laskee edelleen. Suomalaiset yritykset ovat kasvattaneet henkilöstöään ulkomailla. Keinoja jättityöttömyyden purkamiseen ei tunnu löytyvän. Toivotaan, että joku muu kuin me itse ratkaisee ongelmamme. Suuri murros jatkuu. Ihmisen tavat tuottaa, myydä ja ostaa, toteuttaa itseään sekä olla yhteydessä toinen toisiinsa ovat muuttuneet olennaisesti uuden teknologian, maapalloistumisen ja markkinavoimien vapautumisen myötä. Murros on syvempi ja nopeampi kuin otaksutaan. Siihen liittyy nyt suuria rakennemuutoksia, kun globaaliyritykset siirtävät tuotantoaan, mutta myös tutkimustaan ja tuotekehittelyään halpoihin maihin ja suurten markkinoiden äärelle.

Suomen kohtalonkysymys on: kykenemmekö uudistamaan yhteiskunnan, vaikka kriisi ei ole vielä akuutti? Menestys on mahdollista, kun yhteiskunnassamme piilevät luovat voimat hyödynnetään ennakkoluulottomasti. Syntyy tekemisen meininki. Tavoite on asetettava rohkeasti: Suomen tulee pyrkiä globaaliksi huippuosaajaksi 2010-luvulla. Siihen pääsemiseksi on kehitettävä kansalaisten luovuutta kannustava Mahdollisuuksien Yhteiskunta, jossa jokainen voi päästä niin pitkälle kuin värkeissä on varaa. Yritysten kannalta Suomesta on tehtävä houkutteleva Edelläkävijäyhteiskunta, joka tarjoaa maailman parhaat puitteet yritystoiminnalle.

Vanhoissa Euroopan teollisuusmaissa näkyvät hyytymisen merkit; vielä 1970-luvun alussa Yhdysvallat oli häviämässä kilpailun Euroopalle, mutta nyt se johtaa. Käsiä ei kuitenkaan saa nostaa ylös – muutosvoimiin on mahdollista vaikuttaa poliittisin tavoittein ja päätöksin, jos murroksen luonne ymmärretään ja vaikutustavat oivalletaan. EVA-raportti Suomen menestyksen eväät – Tiekartta tulevaisuuteen pohtii näitä keinoja. Teos on vahva kannanotto tämänhetkiseen keskusteluun hyvinvointi-yhteiskunnan nykytilasta ja tulevaisuudesta. Siinä esitetyt näkemykset perustuvat 57 keskeisen päättäjän haastatteluun. Toimenpide-ehdotusten tietopohja on ammennettu aiemmista tutkimuksista, raporteista ja julkisesta keskustelusta.