Kohti demokratiaa?

Meidän elinaikanamme emme näe demokratiaa Irakissa, totesi hiljattain islamilaisen kulttuurin emeritusprofessori Heikki Palva. Samaa mieltä tuntuvat olevan useimmat Irakia tuntevat eurooppalaiset asiantuntijat.

Bernard Lewis, amerikkalainen emeritusprofessori, lähestyy asiaa toisesta näkökulmasta. Kirjassaan What went wrong (Mikä meni vikaan?) hän hakee vastausta siihen, miksi länsi on viime vuosisatojen aikana kukoistanut samaan aikaan, kun islamilainen maailma on polkenut paikallaan tai taantunut.

Tärkeimmäksi selittäväksi tekijäksi kirjassa nousee tiede. Samaan aikaan, kun tiede länsimaissa vapautui uskonnon valvonnasta, ei tiede kokenut samanlaista emansipaatiota islamilaisessa kulttuurissa.

Lewis on sitä mieltä, että ainoa tie ulos Lähi-idän kurjistumisen kehästä on modernisaatio: uskonnon erottaminen tieteestä ja politiikasta, siirtyminen markkinatalouteen sekä jonkinlaiseen demokratiaan.

Toisin kuin eurooppalaiset virkaveljensä Lewis on tuoreissa kommenteissaan ollut varovaisen optimistinen puhuessaan demokratian mahdollisuuksista Irakissa. Ero Palvaan ei välttämättä kuitenkaan ole suuri.

Heikki Palva puhuu länsimaisesta demokratiasta, jollainen ei varmastikaan toteudu lähivuosikymmeninä Irakissa. Lewis taas puhuu demokratian ensimmäisistä rakennuspalikoista: perustuslaista ja vaaleista. Ne me saatamme Irakissa nähdä.