Irakin sodasta Euroopan puolustukseen

Irakin sota voi olla sokki, joka pakottaa Euroopan unionin jäsenmaat ottamaan puolustusasiat tosissaan. Suomelle tämä tarkoittaa vaikeita valintoja. Uusi hallitus joutuu ottamaan kantaa EU:n puolustussuunnitelmiin nopeammin kuin kukaan on aavistellut.

Ajatus EU:n uuteen perustuslakiin tulevasta solidaarisuuslausekkeesta on ollut esillä jo pitkään. Irakin sota on antanut ajatukselle uutta pontta. Todennäköiseltä näyttää, että EU:n tulevaisuuskonventti ehdottaa solidaarisuuslauseketta ja että se saa laajaa kannatusta.

Lausekkeen tarkoituksena on alleviivata sitä, että unioni on myös turvallisuusyhteisö. Samalla sen tarkoitus on sitoa jäsenet unionin yhteisen turvallisuus- ja puolustusulottuvuuden rakentamiseen.

Askel ei ole suuri, mutta aiheuttanee päänvaivaa Suomen uudelle hallitukselle, joka todennäköisesti liputtaa voimakkaasti sotilaallisen liittoutumattomuuden puolesta.

Irakin sodan toinen tulema on Saksan, Ranskan, Belgian ja Luxemburgin kokous 29.4.2003, jossa pohditaan Euroopan unionin puolustusulottuvuuden kehittämistä. Taustalla on näkemys siitä, että ellei EU:lla ole yhteistä sotilaallista ulottuvuutta, sillä ei myöskään ole yhteistä ulkopolitiikkaa. Näin siksi, että uusvanhassa maailmassa ulkopolitiikka näyttää uskottavalta vain, jos se nojaa kykyyn ja valmiuteen käyttää sotilaallista voimaa tarvittaessa.

Suomi ei ole saanut kutsua Ranskan ja Saksan isännöimään kokoukseen, mutta kutsutta on jäänyt myös EU:n suurin sotilasmahti, Britannia. Toisin sanoen yksi interventionistinen maa (Ranska), yksi pasifistinen maa (Saksa) ja kaksi sotilaallisesti vähäpätöistä maata kokoontuvat pohtimaan asiaa, joka on äärettömän tärkeä kaikille EU:n jäsenmaille.

Entä jos kutsu tulee Mitä Suomen hallituksen tulisi siihen vastata Tietysti on typerää, että Britanniaa ei ole kutsuttu. Tietysti on typerää, että kokousta ollaan järjestämässä suurella tohinalla ilman huolellista miettimistä. Tietysti on selvää, että kokouksessa ei saada mitään merkittävää aikaan.

Mutta silti Suomen kannattaisi olla mukana. Mukana olemalla olemme vaikutusasemassa. Jäämällä pois olemme marginaalissa.